Niittysuohaukasta vihdoin elis

Kesä alkaa olemaan hiljalleen paketissa ja useampi viikko onkin mennyt jo töissä. Käpytikoilla on ollut todella rajua vaellusta ja parhaimmilla paikolla onkin laskettu aamun aikana useita tuhansia käpytikkoja. Olin 24.7 Kärsämäellä Nurmesjärven lintutornilla aamun ja käpytikkojen vaelluksesta sai jo sillon ensimakua ja yksilömäärät vain päivä päivältä kasvoi sen jälkeen. Nurmesjärvellä vesilintuja oli ihan mukavasti josta enemmistönä oli haapana joita oli noin sata lintua. peto puolella näkyi tuulihaukka,mehiläishaukka,ruskosuohaukka sekä kaksi nuolihaukkaa. Kahlaajarintamalla muutti 19 liroa, valkoviklo, mustaviklo sekä viiden pikkukuoven parvi. Aikuinen kalatiira muutti kahden nuoren kalatiiran kanssa ja käpytikka vaelluksen lisäksi tikkarintamalla oli äänessä palokärki ja pikkutikka. pikkulinturintamalla tornin lähikoivikossa oli sirittäjäpoikue. Muuttavana meni kaksi hemppoa ja punavarpusta. Alla Sirittäjä, käpytikka, mehiläishaukka ja Nurmesjärveltä takaisintulomatkalla kuvattu metsänokiperhonen :) Maanantaina 29.7 Hautaperän altaalla pieni pisto ulappasaareen tarjosi 16 pyrstötiaisen parven ja yhden harmaahaikaran Lauantaina 3.8 Kävin Pauli-Pekan ja Lahen Timon kanssa Polvijärvellä katsomassa sinisiipitavia jolla oli viisi poikasta. kyseessä oli hybridipoikue. Ilmeisesti poikaset oli sinisiipitavin ja lapasorsan risteymiä. Reissu oli olikein onnistunut ja päivästä tuli todella aurinkoinen ja lämmin. Itse päätähti oli liian kaukana kuvaamisen kannalta mutta kaukoputkella oli lepponen katsoa sekä emoa että risteymä poikasia jotka oli noin 300 metrin päässä lintutornista. Tästä napsahti jokaiselle elis. lähes matkan varrella oli myös mustaotsalepinkäinen jota käytiin kans katsomassa. Ainoastaan mulle tuli tästä linnusta vuodari sillä timppa ja p-p oli käynyt kahtomassa Lumijoen muotlea. Tämä lintu poseerasi myös kivasti. Viikon sisään tuli myös toinen elis sillä pankkilajina pitkään ollut niittysuohaukka tuli hoidettua Limingasta sillä siellä oli pyggepoikue. Torstaiaamuna ajelin Liminkaan ja Pauli-Pekka tuli Oulusta myös samoille mestoille. Näin siinä käy että kun ei itse spondena löytänyt niin piti lähteä tämäkin laji sitten bongaamaan. Kiitos Hiekkasen Kallelle tästä. Aamu olikin oikein onnistunut kun parin tunnin aikana näki sekä aikuisen koiraan että naaraan+ vielä kaksi 1kv lintua. Keli oli sateen tuhnuinen ja linnutkin melko kaukana mutta laitan loppuun vielä muutaman suttusen kuvan. Jatkan ens kerralla ainakin nivalan elorallista mikä oli eilen.

Aamulenkki Kalajoelle

Kalajoella oli melko hiljasta ja kahlaajat lähes nollissa. Vuodariksi tuli kuitenkin vesipääsky. Merikihuja ja pikkutiiroja oli kymmenkunta. Lähes kahden kuukauden tauon jälkeen kamera oli mukana linturetkellä ja jokunen kuva tuli myös otettua uudella kalustolla. kuvat ylhäältä alas. 1. Liro Kalajoki, Tynkä 2. Fasaani Kalajoki, Tynkä 3-4 Turkinkyyhky Kalajoki, keskusta 5. Punajalkaviklo Kalajoki, Vihaspauha 6. Merikihu Kalajoki, Vihaspauha 7. Meriharakka Kalajoki, Vihaspauha 8. Ruokokerttunen Kalajoki Letto 9. Niittykirvinen Kalajoki, Letto

Kesä kääntyy syksyyn

Siinähän se kesä on mennyt ja päällimmäisenä käteen jäi erinomainen yölaulajakesä, kuusamon lintumaraton, sepeltaskusta elis, unohdettu ja samalla seurauksella varastettu kamera+objektiivi jota lähitapiola ei alkanut korvaamaan! Kiitos siitä! vakuutusyhtiö on vaihdettu ja muistan mainostaa tuota kyseistä firmaa jatkossakin! Leppoisia kesäkuun bongauksia oli kuun alussa Kalajoella ollut palsasirri. Kuusamossa olleet sepeltasku ja mustaleppälintu sekä Kainuulle todella kova kehrääjä joka surisi muutamana yönä Kajaanissa. 23. Kesäkuuta Reisjärvellä näin 14 pyrstötiaisen parven joka on keskellä kesää mukava havainto KPLY:n alueella. Heinäkuun viidentenä päivänä Haapajärvellä kuulin luhtahuitin joka oli mulle vasta toinen huittihavainto Haapajärvellä! sopivat huittipaikat kun on kortilla täällä kotipitäjässäni. Blogin luonnetta meinaan muuttaa sen verran että jatkossa lienee kirjoitan vähemmän mutta laitan vastaavasti kuvia enemmän. Uusi kamera on jo hommattu ja objektiivikin lienee matkalla. 100-400 objektiivi vaihtuu nyt kiinteäksi canonin 300mm/f4 johon 1.4x tele converter. Hyvällä tuurilla huomenna pääsen jo ottamaan kuvia. niitä sitten seuraavalla kerralla.

PPLY:n kevätralli

Alla PPLY:n kevätrallista jorinaa niin että maallikkokin ymmärtää :) Kuvia ei valitettasta ole mukana. Kamera varastettiin reilu kuukausi sitten ja en ole vieläkään siitä oikein toipunut mutta uutta kai pitäis jossain vaiheessa saaha tilalle. Harmi että jutussa kaikki tekstit tulee putkeet vaikka olenkin ne kirjoittaessa ryhmittänyt niin että jutun olisi helpompi lukea. Toukokuun viimeisenä lauantaina oli kevään odotetuin lintutapahtuma Pohjois-Pohjanmaan linturalli eli lintukilpailu. Sääennusteet lupaili aurinkoisia kelejä ja lauantaiaamuna Oulussa aurinko paistoikin lähes pilvettömältä taivaalta. Omassa joukkueessa mukana oli lisäkseni kolme Oululaista ja yksi Kempeleestä kotoisin oleva lintuharrastaja. Rallia oli suunniteltu pitkin viikkoa sähköpostin kautta sillä hyvä suunnittelu on tärkeää jotta kesken rallin ei enää tarvitse miettiä että minne mennään seuraavaksi, milloin käydään syömässä jne... Säännöt on sellaiset että vähintään 2/3 joukkueesta pitää nähdä tai kuulla laji että sen voi merkitä havaituksi. Usein minulta kysytäänkin että eikö kilpailussa voi huijata ja sanoa että on nähnyt jonkin lajin vaikka ei oikeasti olisikaan nähnyt kyseistä lajia. Kyllä voi mutta kyseessä on herrasmies kilpailu ja lintuharrastaja ei tunne mitään iloa siitä että petkuttaa muita joukkueita ja samalla myös itseään. Linturallissa voittajat ei saa myöskään yleensä mitään palkintoa joten kyseessä on leikkimielinen kilpailu. Linturallissa oli liukuva aloitusaika kello 10-12 eli joukkue saa aloittaa silloin kuin havaitsee jonkin hyvän lajin ja siitä tasan 24 tuntia eteenpäin on ralliaikaa. Olemme valinneet aloituspaikaksi Siikajoen Savilahden jonne ajelemme hyvissä ajoin. Aurinko paistaa lämpimästi ja teenkin heti alkuun virheen. Merenrantaan tulee kävelymatkaa viisisataa metriä ja kun autolla oli vielä lämmin T-paidassa niin merenrantaa tultaessa kylmätuuli puhaltaakin todella kylmästi. Ralli päätetään aloittaa kello 10.43 kun löydämme punakuirin. Merikotka kaartelee matalalla meren päällä, kalasääski lentää kohti sisämaata ja harvinainen lampiviklokin löytyy niityltä joten saamme mukavan alun ralliin. Reilu tunti viivytään aloituspaikassa ja osa matkaa kahlataan vetiseltä niityltä takaisin autolle. Ensimmäinen paikka oli kuntoilun mielessäkin hyvä mutta mielessä käy että toivottavasti tällaisia paikkoja ei tarvota 20 tunnin päästä kun virtaa ei välttämättä ole yhtä paljoa. Juuri autolle tultaessa nuolihaukka käy pyörähtämässä peltojen yllä ja taas lajilistaan tulee yksi rasti lisää. Jokainen laji on lintukilpailussa yhden pisteen arvoinen, oli se sitten punakuiri tai harakka. Hiljalleen ajellaan kohti seuraavaa kohdetta ja välillä pysähdytään kun joku löytää lajin milloin pellolta, langalta tai taivaalta kaartelemasta. Ikkunat on hyvä pitää auki sillä vauhdistakin kuulee linnunäänet kun vain ajelee rauhallisesti  Ralli on puolessa välissä illalla kymmenen maissa kun saavutaa Oulun Möljänpäähän. Paikalla oli päivällä ollut mustatiira mutta nyt lintua ei löydy. Möljänpäässä on paljon nuoria viettämässä viikonloppua ja ainakin osa nuorista on huvittuneita kun illalla myöhään paikalle saapuu sekaan viisi lintuharrastajaa. Emme anna sen häiritä vaikka tilanne onkin vähän koominen mutta pääasia on se että ilo on molemminpuolista  Puolenyön maissa ehditään hoitaa ruokailut kuntoon ja vuorossa on yölaulaja aika. Satakieliä kuullaan paljon ja tänä kesänä onkin ollut normaalia parempi yölaulaja kesä. Väsymys meinaa hiipiä aamuyöstä sillä olemme olleet liikkeellä jo kahdeksantoista tuntia. Rallin paras löytö kuitenkin piristää yllättävästi kun löydämme Raahesta viitasirkkalinnun vähän ennen aamuneljää. Lajia ei muutamaan vuoteen oltu havaittukaan Pohjois-Pohjanmaalla joten Laitoin lintutiedotukseen viestin linnusta sillä tapana on että harvinaisesta linnusta ilmoitetaan muillekin joukkueille. Jaettu ilo on moninkertainen ilo. Vaikka ralli kestääkin 24 tuntia niin taaskin käy niin että aika loppuu kesken ja emme ehdi millään käydä kaikissa niissä paikoissa missä oltaisiin haluttu käydä. Koko vuorokauden ollaan saatu nauttia aurinkoisesta kelistä ja vuorokauden aika havaittiin 147 lintulajia. Liminganlahden luontokeskuksessa pidetään rallin purku jossa käydään läpi jokaisen joukkueen lajit. Meidän joukkueen lajimäärä riittää kolmanneksi kun mukana oli yksitoista joukkuetta. Rallissa kuitenkin voittoakin tärkeämpää on kaikille joukkueille se että vuorokaudessa on koettu mukavia luontohetkiä ja leppoisaa yhdessäoloa muiden joukkuekavereiden kanssa.

Toukokuun retkiä

Sen verran vähän on ollut ylimääräistä aikaa että eipä ole blogiakaan ehtinyt kirjoittaa. Pari kertaa ehdin jo aloitellakin tekstiä. Toisella kerralla kirjoittaminen keskeytyi siihen että tuli häly suomenpinnasta joka osoittautui kuitenkin hetken päästä tavalliseksi lajiksi. Kaikki vapaa-aika on käytännössä mennyt joko A. perheen parissa tai B. Linturetkillä joten siinä lienee kootut selitykset osaksi laiskuudelle kun blogi on ollut tauolla! Toukokuu käynnistyi retkellä Kärsämäen Nurmesjärvelle ja tarkistin että mikä on tilanne tämän vuoden tornien taistoon. Tulvat oli jo laskemaan päin ja pystyin toteamaan että tänävuonna ei tule ongelmia tornille pääsemisen suhteen toisin kun viime vuonna oli. Tornilla olin vajaan tunnin ja parasta antia oli yli lentänyt puhdas seitsemän tundrahanhen parvi. Itse tornien taisto oli 4.toukokuuta ja Kyyhkylän Tiirat oli perinteisesti nyt 10.kertaa Nurmesjärvellä tornien taistossa. Juhlavuoden kunniaksi vettä sateli edellisvuoden tapaa joten kahdeksan ensimmäistä vuotta oli poutainen sää ja kaksi viimeisintä oli sateisia taistoja. Lajeja kertyi 64 joka on ihan normaalimäärä. Hyvällä kelillä ollaan päästy yleensä 70 lajin paikkeille. Todennäköisesti ensivuonna emme enää mene Nurmesjärven tornille vaan käännämme sivua ja suuntaamme johonkin toiseen torniin. Ehkä lähetään meren rannalle taistoon. Samat lajit kun on jo nähty vuosi toisensa perään. Toki jotain uuttakin vielä näimme sillä tänävuonna saimme tornien taistoon ensimmäistä kertaa meriharakan ja kivitaskun. Voitto meni ensimmäistä kertaa hankoon jossa halias sai plakkariin 115 lajia. Toukokuun alkupuolella piti kiirettä sillä rareja löytyi melko läheltä hyvin. Rariputki käynnistyi 7.5 kun Toni Eskelin kaivoi Pyhäjoelta kurkiparvesta hietakurjen. Lintu valitettavasti ei pysynyt paikalla kuin tovin ja ainoastaan nopeimmat ehtivät linnun bongaamaan kunnes lintu otti siivet alleen ja lähti matalalla lentämään pienessä kurkiparvessa. Minulla työt ei antanut äkkilähdölle mitään mahdollisuuksia. Kävin töitten jälkeen yrittämässä vielä lintua monen muun tavoin mutta ainoastaan lohdutusvuodarista vastasi kolme macroa. Pari päivää tästä ja 9.5 Salonkosken Sami löysi Kokkolasta, Lohtajan harjukarilta mustajalkatyllin. Olin valmiiksi maastossa ja kun linnusta tuli häly niin pääsinkin samantien matkaan vesisateen kannustaessa. Hetken tornissa etsittiin lintua tuloksetta kunnes tuli lisätietoja että lintu oli nyt vajaan kilometrin päässä tornista. Hyvillä nuoteilla aleksanteri löytyikin komeasti ja tästä tuli vuoden toinen elis. Samana iltana tuli vielä häly että samasta Harjukarin tornista oli löytynyt Suomelle uusi laji vuorisirri!!! Ei ole totta ajattelin. Lintu saikin mukavasti ihmiset liikkeelle ja itselläni ei olisi ollut mitään mahdollisuutta lähteä katsomaan lintua mikäli Jussilaisen Reijo ei olisi pelannut minulle niin hienosti mahdollisuudet lähteä paikan päälle. Nivalasta olis pitänyt just samoihin aikoihin hakea vaimon sisko kyytiin. Tilanne kuitenkin raukesi niin onnellisesti että lintu olikin kuovisirri ja ei "tarvinutkaan" lähteä Kokkolaan :) kun vauhtiin oltiin päästy niin perjantaina 10.5 Majurin Jouni löysi Raahesta ruostepääskyn. Häly tuli just sopivasti aamulla kun olin aloittamassa velipojan kanssa polttopuiden tekoa. Ei auttanut kun pitää pää kylmänä. Ensiksi työt ja sitten huvi. Näin myös tehtiinkin ja kello 16.00 sainkin katsella ruostepääskyä makeasti muutaman muun ornin kanssa. Keli ei ollut puolella mutta tämmöinen suttu siitä kuitenkin irtosi Viikonloppu menikin rauhallisesti kunnes maanantaina 13.5 panokset vaan koveni. Taavetin Harri löysi Siikajoelta tundrakurppelon puoliltapäivin. Siinähän se työpäivä kului ja lintu tuntui olevan yhä paikalla. Sain yllytettyä Reijon mukaan mutta siinä lähtöä tehdessä tuli tieto että lintu oli häipynyt näkyvistä ja ei ole enää hallussa. Päätettiin että ei lähetä yrittämään vaan odotetaan ja jos tulee iltaseitsemään mennessä päivitystä että lintu on löytynyt niin lähdemme vielä yrittämään. No kello oli 18.54 kun tuli tieto että lintu palasi alkuperäiselle paikalle. OK selvä peli. kuviot oli selvillä ja menomatkalla saatiin Reijon kans aprikoida että miten tässä käy. Jos oltaisiin heti lähetty neljän jälkeen niin lintu olis jo varmaan nähty. No siinähän se matka kului ja sadekin oli loppunut kun saavuttiin pelipaikalle. Lintu oli jo valmiiksi hallussa ja vieläpä makeasti kaukoputkelle. Siinäpä se ilta meni leppoisasti kun kaulushaikaran huudellessa taustalla. Ilta alkoi hämärtyä ja me oltiin paikalla kreivin aikaan sillä seuraavana aamuna kello 4 alkaen porukkaa oli ollut Etelä-Suomesta asti etsimässä lintua tuloksetta. Takaisintulomatkalla rengas puhkesi vielä Nivalassa. Onneksi mukana oli hyvä tunkki ja vararengas joten uusi rengas oli nopeaa vaihdettu paikalle. Puoliltaöin kotia tullessa taivaanvuohi mäkätti itsensä vielä pihapinnaksi. Lapset olikin jo nukkumassa ja äkkiä yöunille ennen seuraavan aamun töitä. Lauantai 18.5 ja perinteisesti jokavuotiseen tapaan Kokkolaan ja tarkemmin Lohtajan Ohtakariin. Paikalle saavuin hieman ennen aamuviittä ja vähän aikaa mietin että menenkö saareen vai kiipeänkö Vattajan lintutorniin. Päätin mennä torniin. Seurana myös Paakki,Hilliaho ja Salonkoski. Lajeja tippui todella mukavasti ja reilu tunti oltiin oltu tornissa kun 150 metrin päästä koivusta löytyi turturikyyhky. Lintu istui hetken puussa kunnes kohta otti siiveet alleen ja lensi tornin edestä saareen. Tunnin päästä lintu tulikin saaresta ja lensi pahassa vastavalossa tornin edestä kohti pohjoista. Hannilan Juhani oli tullut nyt myös torniin ja kerkesi kans linnun näkemään. Aamupäivä oli loistava ja päätinkin jossain vaiheessa että lähden siinä vaiheessa kotia kun tornista havaitaan päivän 100.lintulaji. Kello 10.45 sadan lintulajin raja menikin rikki kun tundrakurmitsa muuutti neljän suokukon kanssa. Tässä vaiheessa minä ja Hannila poisuttiin viimeisinä tornista. Aamun/aamupäivän aikana havaittiin mm. Sinirinta 1Ä, Pikkulepinkäinen 2m, pohjantikka 3kiert, suopöllö 1m, käenpiika 1Ä, uuttukyyhky, räyskä 3m, pikkutiira 1m, karikukko 2p, meriharakka 27 lask, kaulushaikara 1Ä, merimetso 54m, valkoposkihanhi 71m, haahka 2m ja päivän viimeisenä lajina tundrakurmitsa. Maanantai 20.5 Haapajärvellä Parkkilan Settijärvellä mukavasti 7 allia ja 2 kanadanhanhea. Kirjoittelen piakkoin PPLY:n kevätrallista mikä oli 25-26.5 Keli suosi, lajeja meidän joukkue löysi 147 ja 24 tuntia maastossa meni PPLY:n poikien kanssa leppoisasti.

Huhtikuu pakettiin.

Niinhän sitä sanotaan että hyvää kannattaa odottaa ja viimeisen parin viikon aikana lintumaailma on monipuolistunut oikein mukavasti.Tiira on päivittäin pullollaan havaintoja ja lintutiedotukseenkin on ilmoitettu lähes päivittäin kymmeniä hälyjä/päivityksiä. Vaikka KPLY:n alueeltakin on tiiraan tullut muutamia selkeästi virheellisiä havaintoja tältä keväältä niin voi hyvin sanoa että tiira on ollut 2000-luvun paras keksintö lintuharrastajille. Tietenkin sillon on hyvä miettiä ja kyseenalaistaa havainto jos vuoden ensimmäinen kahlaaja on vaikkapa rantasipi, kevään ensimmäinen haukka on nuolihaukka, vuoden eka sotka on lapasotka tai kevään ensimmäinen muuttava sirkku on peltosirkku. Luonto opettaa kuitenkin aina. Enempi tai vähempi. Niin sinua kuin minua :) Lauantai 20.4 oli siinä mielessä merkkipäivä että tuli kuluneeksi 17 vuotta siitä kun ensimmäiset lintumerkinnät tuli ruksattua vihkoon. Koko vuoden aikana ei ollut tullu vielä yhtään piha pinnaa mutta nyt tuli parissa tunnissa kolme pihapinnaa. Uusina lajeina mustavaris, metsähanhi ja hiirihaukka. Aamu oli todella kylmä ja räntää satoi kovan tuulen säestämänä. Oli tarkoitus käydä Nurmesjärven lintutornilla mutta se jäi vain aikomukseksi tulvan takia. Aamun pikkuretkellä mukavimman havainnon titteli meni tiltaltille sillä KPLY:n alueella se oli vasta kevään eka. Sunnuntaina 21.4 Ajelin polkupyörällä kortejärven lintutornille. Tornille kuului peukaloisen lisäksi kovaa paukuttelua ja tuntui että metsästäjät ainakin yrittivät ampua varisten lisäksi töyhtöhyyppiä ja sepelkyyhkyjä. En nähnyt yhdenkään linnun tippuvan mutta ei vaikuttanut hyvältä. Saako variksia ampua tähän aikaan vuodesta? en tiedä sitä tarkalleen. Närhillä tuntui olevan pientä vaellusta sillä etelään päin suuntasi 36 närheä ja suurimmassa parvessa oli 15 lintua. Jäällä hiihti pari keski-ikäistä tyyppiä ja teki todella mieli huutaa että en suosittelisi enää hiihtämään näillä jäillä vaikka olikin pakkasaamu. Kävivät melkein sulan reunalla kääntymässä. Seuraavana päivänä samalla paikalla joku oli veneellä heittämässä uistinta. Ei voinut kuin pyöritellä päätä. Lähes päivittäin jotain odotettuja vuodareita on tipahdellut kotipihalta tai pieniltä retkiltä maastossa. Työt kuitenkin helpottaa aina viikonlopuksi ja lauantaina 27.4 pääsi irti taas aamupäiväksi. Sääennuste ei kovin kummoista keliä luvannut ja päätin suunnata 50 kilometriä etelään eli Pihtiputaalle. Reissu olikin oikein lepposa ja kello 5.30-10.30 kirjasin 61 lajia joista 7 oli uusia vuodareita. Uusina tuli mm. putaanlahdelta kaulushaikara ja kortteiselta pikkukuovi. Pyörähdin vielä Haapavedellä missä Pauli-Pekka Oli retkeillyt aamun. Piipsannevalla tuli oltua puolitoistatuntia ja vuodariksi napsahti tundrahanhi, lapinsirkku ja ruskosuohaukka. Kamera ei paljoa näillä retkillä laulanut. Maanantai 22.4 ajeltiin P-P:n kanssa heti aamutuimaan Pyhäjoen parhalahdelle. Haapajärveltä pitää ajaa 100km mikäli haluaa suoraan merelle Kalajoelle. Pyhäjoelle tuli 130km kun ajoin vielä Haapavedelle josta jatkettiin Paulin autolla. Parhalahden kalasatamassa staijattiin klo 5.40-11 ja lintua meni ihan kohtalaisesti. Punajalkaviklot huusi vuodariksi heti kun auton oven vaan aukaisi. Räkättirastaita muutti aamun aikana 409 ja pikkurastaita vajaat sata. kuovia muutti 86. Hanhia ei mennyt mitenkään erityisen paljon mutta määritettyjä metsähanhia meni 123 Merihanhia muutti 15 Kanadanhanhia muutti 6 ( 5+1) Isokoskeloita muutti pari kolmekymmentä aamupäivän aikana. PPLY:n keväät ensimmäiset mustaviklot meni kahden linnun parvessa. Jos olis ymmärtänyt tilanteen "livenä" niin olisin dokumenttikuvat räpsässyt sillä linnut meni kuvausetäisyydeltä. Kaulushaikara oli koko aamupäivän suht aktiivisesti äänessä. Lapinsirkkuja meni mukavasti 89 yksilöä ja tilhiäkin viisi parvea, yhteensä 94 lintua. Metsävikloja muutti 7, merimetsoja 25 ja tornin takana koivikossa pyrstötiainen oli äänessä. Kello 7.40 mustapyrstökuiri muutti huonossa vastavalossa Tiltaltti lauloi aktiivisesti. Kolme valkovikloa ja kolme kulorastasta muutti aamusella. Puoli yhdeksän maissa harmaahaikara muutti hyvässä valossa mutta suht kaukaa kameran kannalta Auringon alkaessa lämmittää alkoi petolintuakin muuttamaan. Hiirihaukkoja muutti kolme ja piekanoja kuusi. Alla yksi piekanoista Tornien taisto on lauantaina ja Kyyhkylän Tiirat lähtee Kärsämäelle Nurmesjärven lintutornille taistoon 10.kertaa joten edessä on juhlataisto :) Huomenna olisi tarkoitus käydä katsomassa että pääseekö tornille tälläkertaa. Viime vuonna tulvien takia tornille pääsy oli poikkeuksellisen haastavaa. Viime vuoden tornien taisto jäi mieleen myös erittäin sateisesta ja tuulisesta säästä :)

Viiksisomali retki Kokkolaan

Viikko takaperin linturintamalla oli Haapajärvellä vielä sen verran hiljaista että maastoonkaan ei ollut mitään isompaa hinkua ja kun sain vielä Pauli-Pekan viikonlopuksi kylään lasten kanssa niin keskityttiin enempi pihapinna puolelle. Laulujoutsenesta tulikin pihavuodari mutta muuten oli todella hiljaista ja viikonlopun ykkösasia olikin se että päätin pitkän jahkailun jälkeen laskea tältä vuodelta ekovuodareita. Bongariliiton pinnariin niitä on niin kätevä merkatakin että ehkä sekin kannusti tähänkin. Otin pienimuotoisen tavoitteen että 135 ekovuodaria pitäis saaha kasaan täältä Haapajärven lintutyhjiöstä. Itselle hyvin tyypilliseen tapaan otin heti kaikki mehut irti ja kävin jo tiistaina 9.4 tekemässä vuoden ensimmäisen linturetken polkupyörällä ja matkaa kertyi 32 kilometriä. Reisilihakset oli puolessa välissä jo kipeänä kun edellinen tämänvuoden pisin polkupyöräreissu oli 3.5km eli työmatka. Yritän tällä ekovuodareiden keräämisellä kannustaa itseä liikkumaan enempi. Vuosi sitten tällä aluella oli huikea pöllövuosi ja parhailla reissuilla 20 pöllöä tulikin plakkariin mutta tänävuonna on ollutkin hiljaista. Tiistain pyöräreissu palkittiin huuhkajalla mutta muuten oli hiljaista. Keskiviikkona 10.4 sain pihavuodariksi harmaalokin ja perjantaina ruokatauolla pieni lenkki toi vuodariksi töyhtöhyypän. Tälle viikonlopulle ei yksinkertaisesti mahtunut linturetkeä Haapajärvelle kun maisemat on sen verran talviset ja niinpä suuntasin rannikolle Kokkolaan ja sain mukaan Nivalasta Meriläisen Timpan. Reittisuunnitelma oli että ensimmäisenä mennään Kokkolan laajalahdelle ja yritetään viiksitimaleita. Jos lintuja ei löydetä parissa tunnissa niin jatketaan Kruunupyyn pelloille kattelemaan muuttolintuja. Hieman ennen aamuseitsemää saavuttiinkin Laajalahdelle. Äänimaiseman pääorkesteria veti mustarastas ja solisteina esiintyi pari peippoa. Timaleiden pelipaikalle tuli kilometrin kävelylenkki suht hyvää luontopolkua pitkin. Somaleita saatiin etsiä ihan tosissaan mutta eipä vaan meinannut millään löytyä. Lintuja etsiessä pari joutsenta lensi yli samoin kun pari merihanhea. Merihanhesta tuli mulle reissun eka vuodari. Sepelkyyhkystä ja pajusirkusta tuli myös vuodarit ja oltiinkin jo pikkuhiljaa luovuttamassa timaleitten suhteen Timon kanssa kun yksi timali ilmoitti olemassa olostaan ja näyttäytyikin hetken. Pienen etsimisen jälkeen lintu löyettiinkin. Lintuja oli vähintään kaksi mutta eiköhän niitä jossain ollut lisääkin. Ei päästy linnun kanssa oikein yhteistyöhön mutta sen verran kuitenkin että jonkinlaiset dokumenttikuvat ehin ottaa ennen linnun häviämistä ruovikon kätköihin. Reilu pari tuntia meni Laajalahdella josta jatkettiin Kruunupyyn puolelle Laajalahden pelloille. Reissun ekat töyhtöhyypät oli täällä. Töyhtöhyyppiä olikin sitten vähän siellä täällä. Pari merihanhea, muutama kiuru, noin 100 pulmusta ja tuulihaukka oli myös laajalahden peltojen antia. Tinnu oli meikäläiselle vuoden eka. Jatkettiin Bråtön pelloille. Paikalla olikin jo Hannilan Juhani ja Minna Stryman. Autosta noustuaan pikkutikka kiikitti lähellä koivussa hetken ja häipyi paikalta. Kysyin Juhanilta että onko hän nähnyt tänäaamuna kanadanhahia. Ei ollut nähnyt. Se oli yksi reissun tavoitelajeista. Jatkettiin timpan kanssa matkaa ja ei mennyt montaakaan minuttia siitä kun Juhani oli löytänyt kanadalaisen ja ilmoitti siitä meillekin ja käytiin toki katsomassa lintua. Vuoden eka kun kuiteskin oli :) Holman pellot tarjosi kottaraisten, hyyppien, kiurujen ja sepelkyyhkyjen lisäksi mustavariksen josta tuli vuodari. Reissun toinen tinnu näkyi Kokkolan Sokojalla. Tästä vähän eteenpäin ja varmaan kymmenes paikka missä näkyi kottaraisia Rannikon reissun viimeinen pysähdys tehtiin Kokkolan Rasmukseen jossa seitsemän töyhtöhyyppää ja kottaraista, äänessä fasaani ja palokärki sekä reissun yhdeksäs vuodari reilun neljän tunnin aikana kurjesta. Haapajärvi-Kokkola väli on 120 kilometriä mutta kevät on siellä kuitenkin huikeasti edellä Haapajärveen nähden. Kurkikuvasta näkee että lunta ei pelloilla kovin paljoa enää ole kun täällä on kuitenkin vielä useita kymmeniä senttejä. Toki lämpimät keli sulattaa vauhdilla lunta täälläkin. No nyt on tilanne päällä ja uusia muuttolintuja tulee päivittäin ainakin eteläiseen Suomeen.