Torstaina 16.1 oli tarkoitus retkeillä Kalajoella mutta kun retki alkoi lähestymään niin tuntui että ei oikein ole fiilistä lähteä ajamaan 100km suuntaansa kun sen verran hiljaista on ollu siellä suunnalla muutenkin. Muutin suunnitelmia niin että päätin yrittää Haapajärveltä saaha riekosta vuodarin ja lähin liikkeelle jo heti seiskan jälkeen pilkkopimeässä motivaatio korkealla, jos vaikka joku pöllökin sattuis olemaan äänessä. Heti pihalla harakka oli äänessä pimeässä mutta sen jälkeen olikin linturintamalla hiljaista. Ajattelin yrittää riekkoa heti alkuun Pesänevalta kun luntakin oli maassa sen verran vähän että ei tarvisi pitkää matkaa tarpoa, kun autollakin pääsee suht lähelle. Kun käännyin pienelle metsäautotielle niin sai samantien todeta että kyllä metän puolella lunta vielä kuitenkin on yllättävänkin paljon. Ajoin vanhoja auton uria pitkin lumen raapiessa pohjasta kunnes kävi se kauhuskenario. Auto tipahti urilta ja jäi kiinni. Meinas pukata tuskan hikeä kun yritin peruttaa ja ottaa autoa eteenpäin. Välillä lunta kävin käsin ja jaloin lapioimassa pois. Onneksi auto lähti kun lähtikin jumista ja kieli keskellä suuta sain peruutettua takaisin isommalle hiekkatielle. Ehin jo ajatella että olis vaan pitäny lähteä Kalajoelle ja ketä tässä alkaa pyytämään hinaamaan.
Riekko teemalla jatkoin mutta paikka numero kaksi jäi myös käymättä kun en uskaltanu riskeerata että jään vielä uudestaan kiinni. Pari pyytä kuitenkin näin ohimennen. Vielä oli kolmantena paikkana Lemppaanneva jonka lähelle pääsi jopa autollakin. Ei löytynyt riekkoa sieltäkään mutta mukavana bonuksena kuitenkin koirasmetso joka oli nevan toisella puolella 800 metrin päässä männyn latvassa. Kiva vuodari kuitenkin. Eipä noin kaukaa saanu oikein minkäänlaista kuvaa mutta alla kuitenkin dokkarikuva siitä linnusta
Jatkoin Lemppaannevalta Mustaperänkorpeen joka on Kärsämäen puolella Kärsämäen, Pyhäjärven ja Haapajärven välillä keskellä ei mitään ja asutuksia ei ole useamman kilometrin säteellä. Sieltä tulikin spontaanisti mukava vuodari ja Kärsämäkipinna kuukkelista
Pari kilometriä jatkettuani samaa metsäautotietä löytyi 17 teeren parvi.
Kärsämäen puoelta ei muuta kummempaa sitten löytynytkään ja tulin Pyhäjärven puolelle ja teemana oli katella että jos pyhäjoesta löytyis jotain kun se oli täysin sulana. Koskikarasta tulikin odotettu vuodari ja mukavana boonuksena vielä sinisorsasta vuodari. Sinikko on ihan kiva talviaikaan näillä nurkilla siitä huolimatta että Isommilla kirkoilla niitä on talvellakin sadoittain. Retki oli loppuseltaan onnistunut vaikka monenlaista siihen mahtuikin. Alla vielä dokkarikuvat pastorista ja sinikosta.
Riekko teemalla jatkoin mutta paikka numero kaksi jäi myös käymättä kun en uskaltanu riskeerata että jään vielä uudestaan kiinni. Pari pyytä kuitenkin näin ohimennen. Vielä oli kolmantena paikkana Lemppaanneva jonka lähelle pääsi jopa autollakin. Ei löytynyt riekkoa sieltäkään mutta mukavana bonuksena kuitenkin koirasmetso joka oli nevan toisella puolella 800 metrin päässä männyn latvassa. Kiva vuodari kuitenkin. Eipä noin kaukaa saanu oikein minkäänlaista kuvaa mutta alla kuitenkin dokkarikuva siitä linnusta
Jatkoin Lemppaannevalta Mustaperänkorpeen joka on Kärsämäen puolella Kärsämäen, Pyhäjärven ja Haapajärven välillä keskellä ei mitään ja asutuksia ei ole useamman kilometrin säteellä. Sieltä tulikin spontaanisti mukava vuodari ja Kärsämäkipinna kuukkelista
Pari kilometriä jatkettuani samaa metsäautotietä löytyi 17 teeren parvi.
Kärsämäen puoelta ei muuta kummempaa sitten löytynytkään ja tulin Pyhäjärven puolelle ja teemana oli katella että jos pyhäjoesta löytyis jotain kun se oli täysin sulana. Koskikarasta tulikin odotettu vuodari ja mukavana boonuksena vielä sinisorsasta vuodari. Sinikko on ihan kiva talviaikaan näillä nurkilla siitä huolimatta että Isommilla kirkoilla niitä on talvellakin sadoittain. Retki oli loppuseltaan onnistunut vaikka monenlaista siihen mahtuikin. Alla vielä dokkarikuvat pastorista ja sinikosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti