tiistai 9. kesäkuuta 2009

Keisarikotkasta sponde elis

Keskiviikko 3.6

Lähettiin kohti Kuusamoa n. klo 12 ( minä, Varpu, Adele ja Pauli-Pekka ) Pitkäsen Juhanin kanssa ajeltiin yhtämatkaa Rantsilasta eteenpäin ja Ruuskan Ilkka otettiin Oulusta kyytiin ja näin Kyyhkylän Tiirojen Joukkue matkusti kahdella autolla kohti Kuusamoa. Kuusamoon saavuttiin viiden maissa päivällä ja alkuillasta pidettiin pientä palaverin tynkää että missä kannattais käydä. Minä, P-P ja Ilkka käytiin keskustassa muutamassa paikassa mutta mitään ihmeempää ei näkynyt. Pikkusirkkua, pikkutylliä tai vaikkapa riekkoa ei löytynyt niistä paikoista missä niitten arveltiin olevan. Mitään erikoista ei siis muutaman tunnin aikana näkynyt. Ruskosuohaukka oli lienee paras havainto Kuusamon mittakaavassa. Naaras lensi lähellä vihtasalmea.

Torstai 4.6

Lähettiin noin klo 5 liikkeelle kylmässä, aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Aamun pohjustuksissa ei ollut kovinkaan hyötyä. Jos pohjustaa alle 10 tuntia maratonia varten niin eihän se ihme olekaan. Mietittiin että jollakin suollakin pitäisi käydä mutta ei millään jaksais lähteä ajamaan minnekään kauaksi. Katottiin kartasta ja päädyttiin käymään särkilammella kun näytti niin hyvältä maasto. Pikkukiljukotkasta tuli häly. Lintu Vuotungissa, lentää kohti Ala-vuotunkia. Kohta tuli uus viesti jossa mainittiin linnun lentävän kohti Rukaa. Sehän tuleekin sitten suoraan kohti, pitääpä olla tarkkana!

Käytiin särkilammen vieressä olevalla suolla ja suo vaikutti tyhjältä. Palattiin takaisin polulle ja käveltiin kohti Särkilampea kun Kotka lensi vastavalossa jatkuvassa liidossa. Määritettiin lintu pikkukiljukotkaksi habituksen perusteella ilman kaukoputkea.. linnusta ei saatu minkäänlaista väritystä joten Ilkka ja Pauli-Pekka lähti saman tien juoksemaan autolle 200 metrin päähän ja minä jäin Juhanin kanssa pitämään lintua silmällä. Lintu ehti kadota siinä ajassa metsän taakse kun Pauli ja Ilkka palasi takaisin. Päätettiin palata takaisin suolle siinä toivossa että sieltä näkyisi vielä lintu. Mentiin suolle ja pian suon reunassa reilun 200 metrin päässä lensi matalalla kotkalintu. Miten ihmeessä noin vaalea kotka??? Ilkka lausui legendaarisesti että keisarikotka! Siihen me että onko pokkaa määrittää lintua keisarikotkaksi vaikka siltähän se näyttää. Kymmenen minuttia sitten lähti viesti pikkukiljukotkasta!!! Juhani alkoi räpsimään linnusta valokuvia ja Paulia harmitti että ei tullut sen oma kamera mukaan. Nyt ois tullut todella hyvää kuvaa linnusta joka lensi matalalla ja kohtuu lähellä myötävalossa. Tässä vaiheessa tuli kieltäytymisreaktio ja ei millään tahtonut uskoa että mitä silmät näkee! viesti pitäis lähettää bongariliittoon. Ei kukaan usko että nyt samoilla jalansijoilla on keisarikotka ja kun kukaan ei ollut koskaan nähnyt kumpaakaan lintua niin se ei auttanut asiaa yhtään. Ilkka naputteli jo rarikotkaa mutta se vaan jäi lähettämättä ja se olikin ISO virhe. Ihan täyttä varmuutta ei kuitenkaan ollut että kyseessä oli keisarikotka. todellinen suurharvinaisuus sai ihan liian varovaiseksi kun on tottunut siihen että laittaa hälyn vasta sitten kun on täysin varma havainnosta, varsinkin jos on itse löytänyt. Myöhemmin päivällä kuvat näki monta kokeneempaa ornia ja kun kaikki oli samaa mieltä havainnosta niin siinä vaiheessa vasta päätettiin ilmoittaa laji edes tiiraan.

Juhanin ottamia kuvia on osoitteessa http://www.kyyhkylantiirat.blogspot.com/
ja http://www.tarsiger.com/gallery/index.php?lang=fin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti