Varkaudessa oli useamman päivän ajan vieraillut mustapääsirkku Harri ja Sari Miettisen ruokinnalla ja kun siellä suunnalla oli muitakin kivoja lajeja jotka puuttui elislaarista niin päätin lähteä käymään Savon maalla 19.6 lauantaina. Sain retkikaveriksi mukaan ensimmäistä kertaa Jussilaisen Reijon joka osoittautuikin erinomaiseksi retkikaveriksi. Yleensä en näin pitkiä bongaus reissuja tee kuten tällä kertaa mutta matka Varkauteen meni todella nopeasti kun oli hyvää juttuseuraa mukana. Varkaudessa oltiin jo ennen aamukuutta, matkaan olimmekin lähdetty jo kolmelta. Reijo jo hieman aikaisemmin.
Mustapääsirkku ei kuitenkaan ollut halukas yhteistyöhön ja vaikka lintu olikin käynyt ruokinnalla neljänä edellisenä aamuna niin tälläkertaa lintu oli jatkanut matkaa muualle. Vajaa kolme tuntia lintua odottelimme kunnes päätimme jatkaa matkaa kohti Könönpeltoa jossa mandariinisorsa oli ollut jo pitkään. Mandariini olikin nätisti paikalla ja hyvin kesyt lintu ui pullasorsien seassa. Lintu oli hieman jo vaihtopukuinen joten siinä mielessä mandariini ei ollut kauneimmillaan mutta korea lintu se jokatapauksessa oli. Matka jatkui takaisin kotia kohti hieman sovelletulla reitillä ja alkuun menimme Kuopion Riistavedelle jossa piti olla " varma " kuhankeittäjä. Ori ( kuhankeittäjä) ei ollut kuitenkaan äänessä eikä näyttäytynyt muutenkaan joten siitä tuli hylsy. Kova tuuli häiritsi jonkin verran kun yritti kuunnella että jos vaikka ori laulaisi. Ilma oli muuten erinomainen ja aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta.
Aamupäivä oli mennyt juoksemalla ja suunniteltu aikataulu oli vain paperia. Oli tarkoitus palata Haapajärvelle n. klo 13 mutta sillon suuntana oli vasta Siilinjärvi ja raasion koillisliete. Lampiviklo oli tarkoitus hoitaa sieltä ja se myös hoituikin helposti ollen nätisti näkyvillä melko lähellä lietteillä. Taveja oli mukavasti sekä muita perus anaksia. pari jänkäsirriäistä ja pikkusirriä oli myös altailla ja muutenkin paikka vaikutti erinomaiselta.
Reissu oli varsin erinomainen vaikka päätähti ei näyttäytynytkään. Tulihan sieltä kuitenkin pari elistä!
torstai 24. kesäkuuta 2010
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Yölaulaja
Kulunut viikko oli mielenkiintoinen kun sunnuntaiaamuna Hpj:n Koskenperällä kuulin linnun äänen jota en tunnistanut paikan päällä enkä vielä illallakaan kun menin klo 23 jälkeen lintua kuuntelemaan. Heti siis pääsin jyvälle että kyseessä on varmasti yölaulaja/huutaja. Nauhoitin lintua videokameralle ja sainkin siitä jonkinlaista äänitettä otettua. Vogelstimmelistä yritin kuunnella että jos vaikka joku ääni passais tälle linnulle mutta mikään ääni ei yksinkertaisesti vaan täsmännyt. Soitin Pudaksen Sepolle joka tuli myös kuuntelemaan lintua Keskiviikko iltana. Sepollekin ääni oli aivan outo. Torstaina otin asian sitten esille kunnolla ja laitoin äänitteen nettiin ja soitin alkuun Lasse J Laineelle ja pyysin hänen käyvän netissä kuuntelemassa tätä linnun ääntä. Lasse soittikin pian ja sanoi että ei ole tuollaista ääntä kuullut aikasemmin vaikka on kiertänyt maailmalla paljonkin.
Laitoin bongariliiton sähköpostilistalle juttua tästä linnusta joka viihtyy pellolla jossa kasvaa korkeaa heinää ja ei lähe lentoon vaikka yrittääkin kompata lintua ylös pellolta. Laitoin myös linkin äänitteestä josta tulikin myös paljon kommentteja. Äänitettä klikattiinkin vuorokaudn aikana yli 300 kertaa.
Kyseessä näyttäisi olevan äänivikainen ruisrääkkä jonka ääni ei muistuta rääkkää pätkääkään. Eli rääkällä taitaa olla vihne kurkussa! Pahan kuulosia kähiseviä huutoja se vaan päästi sillon tällön :)
Lintua voi käydä kuuntelemassa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=As6YtBGlkDg
Lintu kuuluu videolla useaan otteeseen. Kuuluvimman sarjan se päästää noin kahden minutin kohdalla. lisäksi se päästää aina sillon tällön lyhyempiä " huudahduksia "
Samassa paikassa kuulin myös yhtenä iltana viiriäisen. Paikka on erinomainen yölaulajien kannalta nimittäin vaikka en ole lähtenyt sen tarkemmin kiertämään lähipuskia/peltoja niin kuulin sillä aluella myös satakielen ja neljä viitakerttusta.
Keskiviikkona aamuyöstä Hongellin Harri löysi Pyhäjärveltä pikkukultarinnan ja itsellä auto ei ollut kunnossa joten ihan tyynesti vaan en lähtenyt lintua katsomaan kun en viitsinyt ottaa niin isoa riskiä että auto sitten hajoaa lopullisesti ja torstaiaamulle oli jo korjaamollekin aika varattu. Perjantaina sain auton taas käyttöön kun vika oli selvitetty ja korjattu. Kävin alkuillasta katsomassa ja kuuntelemassa pikkukultarintaa Pyhäjärvellä. Tämä tosin ei ole mikään yölaulaja vaikka otsikossa onkin yölaulajia!
Lintu oli todella hienosti näytillä mutta muuten se oli aika laiskasti äänessä. Lintua kannattaisikin käydä kuuntelemassa aamulla kolmen-neljän aikaan jos haluaa päästä nauttimaan kunnolla sen komeasta nopeatempoisesta laulusta.
Nyt kun autokin oli käytössä niin KPLY:n kovia lajeja oli tarjolla useissa paikoissa. Salonkosken Sami oli löytänyt Lestijärveltä kehrääjän joka oli ollut parina yönä äänessä ja näinpä minäkin lähin 23.30 perjantaina kuuntelemaan kehrääjää joka on KPLY:n alueella todella hieno havainto. Lintu oli aktiivisesti äänessä ja myös näinkin tämän surisijan. Paikalla oli myös Pudaksen Seppo ja Pelttarin Petri. Vesa Heikkilä lähti juuri paikalta.
Takaisin tullessa kuuntelin yölaulajia Reisjärvellä ja saldona oli vuohtajärven ympäristöstä kaksi viitakerttusta ja yksi satakieli. Viitakerttusia on tänä kesänä todella paljon! Kello alkoi olemaan jo kolme kun saavuin kotia ja laululinnut olikin jo kovasti äänessä. Lintuviikko oli erinomainen!
Laitoin bongariliiton sähköpostilistalle juttua tästä linnusta joka viihtyy pellolla jossa kasvaa korkeaa heinää ja ei lähe lentoon vaikka yrittääkin kompata lintua ylös pellolta. Laitoin myös linkin äänitteestä josta tulikin myös paljon kommentteja. Äänitettä klikattiinkin vuorokaudn aikana yli 300 kertaa.
Kyseessä näyttäisi olevan äänivikainen ruisrääkkä jonka ääni ei muistuta rääkkää pätkääkään. Eli rääkällä taitaa olla vihne kurkussa! Pahan kuulosia kähiseviä huutoja se vaan päästi sillon tällön :)
Lintua voi käydä kuuntelemassa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=As6YtBGlkDg
Lintu kuuluu videolla useaan otteeseen. Kuuluvimman sarjan se päästää noin kahden minutin kohdalla. lisäksi se päästää aina sillon tällön lyhyempiä " huudahduksia "
Samassa paikassa kuulin myös yhtenä iltana viiriäisen. Paikka on erinomainen yölaulajien kannalta nimittäin vaikka en ole lähtenyt sen tarkemmin kiertämään lähipuskia/peltoja niin kuulin sillä aluella myös satakielen ja neljä viitakerttusta.
Keskiviikkona aamuyöstä Hongellin Harri löysi Pyhäjärveltä pikkukultarinnan ja itsellä auto ei ollut kunnossa joten ihan tyynesti vaan en lähtenyt lintua katsomaan kun en viitsinyt ottaa niin isoa riskiä että auto sitten hajoaa lopullisesti ja torstaiaamulle oli jo korjaamollekin aika varattu. Perjantaina sain auton taas käyttöön kun vika oli selvitetty ja korjattu. Kävin alkuillasta katsomassa ja kuuntelemassa pikkukultarintaa Pyhäjärvellä. Tämä tosin ei ole mikään yölaulaja vaikka otsikossa onkin yölaulajia!
Lintu oli todella hienosti näytillä mutta muuten se oli aika laiskasti äänessä. Lintua kannattaisikin käydä kuuntelemassa aamulla kolmen-neljän aikaan jos haluaa päästä nauttimaan kunnolla sen komeasta nopeatempoisesta laulusta.
Nyt kun autokin oli käytössä niin KPLY:n kovia lajeja oli tarjolla useissa paikoissa. Salonkosken Sami oli löytänyt Lestijärveltä kehrääjän joka oli ollut parina yönä äänessä ja näinpä minäkin lähin 23.30 perjantaina kuuntelemaan kehrääjää joka on KPLY:n alueella todella hieno havainto. Lintu oli aktiivisesti äänessä ja myös näinkin tämän surisijan. Paikalla oli myös Pudaksen Seppo ja Pelttarin Petri. Vesa Heikkilä lähti juuri paikalta.
Takaisin tullessa kuuntelin yölaulajia Reisjärvellä ja saldona oli vuohtajärven ympäristöstä kaksi viitakerttusta ja yksi satakieli. Viitakerttusia on tänä kesänä todella paljon! Kello alkoi olemaan jo kolme kun saavuin kotia ja laululinnut olikin jo kovasti äänessä. Lintuviikko oli erinomainen!
lauantai 5. kesäkuuta 2010
PPLY:n kevätralli
PPLY:n kevätralli oli 29-30.5 ja kesti 24 tuntia kuten tapana on. Itse osallistuin tähän ralliin ensimmäistä kertaa samoin kun joukkueessa mukana olleet Mikael Rytkönen ja Niklas Åberg. Toista kertaa rallattiin tällä porukalla. Ensimmäisellä kerralla olimme viime syyskuussa Raahe rallissa jaetulla kolmannella sijalla. Rallissa on liukuva aloitusaika klo 10-12 ja meidän joukkue aloitti rallin Kärsämäen Nurmesjärveltä klo 10.50 kun putkessa oli heinätavi ja samalla myös järripeippo ryysti taustalla. Nurmesjärveltä saatiin myös punasotka mutta muuten kyllä aloitus ei ollut mitenkään häävi. Jatkettiin siitä Kärsämäen onkinevalle mutta sieltäkään ei lajeja tullut silleen mitä oli etukäteen ajateltu. Riekko kuitenkin saatiin pinnalaariin. Haapaveden kautta jatkettiin vihantiin. Haapavedeltä saatiin peltosirkku joka olikin ainut meidän joukkueelle sattunut peltosirkku ja myös ainoat pulut yllättäen saatiin haapavedeltä! Vihannista saatiin tikli joka olikin yllättäen koko rallin ässä ja myös ainoa ässä minkä meidän joukkue sai. Vettä satoi vähän väliä ja välissä jopa kaatamalla ja Kärsämäen onkinevalla ollessa sitä tuli niin paljon että sieltä ei enää kuivana tultukaan pois. Oikean jalan kumisaappaassa oli vielä reikä joten sukasta sai ylimääräiset vedet puristaa pois jatkaessaan matkaa kohti merta.
Merelle ja Pyhäjoelle saavuttiin neljän maissa iltapäivällä ja huono tuuri senkuin jatkui. Merellä oli niin sumuista että ei nähnyt vajaata sataa metriä pitemmälle. Oulun seudulla oli koko päivän paistanut aurinko toisin kuin sisämaassa missä vettä tuli vähän väliä. Muutamassa paikassa käytiin toteamassa että ei ole järkeä mennä merelle kahtomaan lintuja. Jokunen hassu laji saatiin äänihavaintona. mm. rantasipi, meriharakka ja merihanhi. Pyhäjoella yppärin pelloilla sentään saatiin peltopyy ja keskellä isoja peltoja ollut riekko!!! naura päkätti vielä. Sekoittiko sumu riekonkin päätä? Enpä ole aikasemmin nähnyt yhtäaikaa riekkoa peltopyytä ja fasaania. Raahen keskustan tuntumasta käytiin hoitamassa Varpunen, pikkuvarpunen ja viherpeippo. Rallin yksi erikoisuus oli se että ensimmäiseen 60 lajiin ei mahtunut talitiaista!
Ajeltiin liminkaan ja yritettiin illalla vielä turkinpulua ilman tulosta ja mentiin vielä ilta-auringon laskiessa liminganlahdelle virkkulan tornille. Sieltä hoitui silkkiuikku, suopöllö ja mustapyrstökuiri joita tuntui olevan yllättävänkin monessa paikassa. Lajeja oli kasassa 97 joka oli varsin vähän johtuen pitkälle myös huonosta tuurista. Yleensä en selittele jos ei oikein hyvin mene mutta nyt vaan ei merelle nähnyt kun tultiin väärään aikaan oikeaan paikkaan ja muut rallijoukkueet kertoi että pohjoisessa oli ollut erinomainen sää.
Matka vei kohti tupoksen ABC:ta ja Niklas ja Mikael oli jo nälkäisiä kunnes tuli häly Lumijoen Karissa laulavasta viitasirkkalinnusta. Oltiin onneksi vain reilun kymmenen kilometrin päässä ja autonnokka olikin hetkessä kohti karia ja 13 minutin päästä hälystä olimmekin paikalla kuuntelemassa tätä ompelukoneelta kuulostavaa lintua. No nyt ABC:lle ja pojat söi rauhassa samalla kun minä yritin selvittää että mikä vika autoon oli tullut kun se kävi tyhjäkäynnillä huonosti ja turbokaan ei pelannut. Huoltokirja sanoi että jäähdytysjärjestelmän kierrossa on häikkää ja ajoa voidaan jatkaa ja pitäis viedä huoltoon. No matka jatkuu...
Kun pojat oli syönyt niin alkuun käytiin bongaamassa Kempeleen Teppolan pelloilta ruisrääkän ja sitä kautta sitten mentiin Oulunsalon Kempeleenlahdelle. Sieltä saatiinki viitakerttunen ja satakieli. Tästä Akionlahdelle jossa käveltiinkin ihan minne sattuu eikä lintutornia löytynytkään alkuun. No harmaasorsan arvoinen hortoilu se oli kuitenkin.. Myös luhtahuitti hoitui akionlahdelta. Ensimmäiset aamun laululinnut olikin jo herännyt kun menimme kohti toppilan satamaa ja mustaleppälintu paikkaa. Ei näyttäytynyt meille, eikä kyllä laulanutkaan.. Tästä hietasaareen joka antoi komeasti uuttukyyhkyn ja sarvipöllön. Kultarintaa käyntiin kuuntelemassa johteensalmen kupeessa vihreäsaaren portilla ja tästä mentiin usean lintutornin kautta kohti siikajokea. Oritkari antoi paljon hyviä lajeja ja sieltä seudulta kirkkaimpana tähtenä loisti rantakurvi josta tulikin minulle elis! yksi ns. helppoja puutteita taas kuittaantui. Kivinimen lintutornista saatiin merihanhiparvesta lyhytnokkahanhi joka ei ollutkaan kun muutamalla joukkueella. Aamu meni ihan kohtuu mukavasti ja helpot lajit saatiin pääasiassa hoidettua mitkä jäi launtaina havaitsematta.
Loppukiri oli hyvä, yhtenä osoituksena se että viimeisen parinkymmenen minutin aikana saatiin vielä kolme lajia. Merimetso, ristisorsa ja suosirri.. mutta samalla se oli myös osoitus siitä että aika loppui kesken ja lajeja jäi puuttumaan turhan paljon. Lajimäärä oli meidän joukkeella 130 ja joukkueen sijoitus 11. kun joukkueita oli mukana 13. Taidettiin olla ainoa joukkue joka oli ekaa kertaa PPLY:n rallissa mukana ja ainoa joukkue joka ei retkeile noilla apajilla. Laskennallisesti viides sija olisi ollut realistinen tänävuonna jos oltaisiin saatu rallata lauantaina merellä hyvässä säässä kuten teki lähes kaikki joukkueet. 140 lajilla olisi sijoittunut viidenneksi mutta kärki oli siitä sitten jo liian kaukana.
Hyvä maku jäi rallista noin muuten mutta lajistoltaan ei mennyt nappiin. Nyrkkisääntönä oon pitänyt sitä että jos negaässiä on enemmän kun ässiä niin sillon on jääkiekko termein tullut tappio. ja nyt hävittiin 2-1 :)
negaässät nokikana ja rautiainen
ässät tikli
Tässä lajissa kuitenkin tappiokin voi tuntua hyvältä! Se on suurin ero mikä erottaa totisen ja leikkimielisen kilpailun.
Rallin tulokset löytyy osoitteesta
www.pply.fi
Merelle ja Pyhäjoelle saavuttiin neljän maissa iltapäivällä ja huono tuuri senkuin jatkui. Merellä oli niin sumuista että ei nähnyt vajaata sataa metriä pitemmälle. Oulun seudulla oli koko päivän paistanut aurinko toisin kuin sisämaassa missä vettä tuli vähän väliä. Muutamassa paikassa käytiin toteamassa että ei ole järkeä mennä merelle kahtomaan lintuja. Jokunen hassu laji saatiin äänihavaintona. mm. rantasipi, meriharakka ja merihanhi. Pyhäjoella yppärin pelloilla sentään saatiin peltopyy ja keskellä isoja peltoja ollut riekko!!! naura päkätti vielä. Sekoittiko sumu riekonkin päätä? Enpä ole aikasemmin nähnyt yhtäaikaa riekkoa peltopyytä ja fasaania. Raahen keskustan tuntumasta käytiin hoitamassa Varpunen, pikkuvarpunen ja viherpeippo. Rallin yksi erikoisuus oli se että ensimmäiseen 60 lajiin ei mahtunut talitiaista!
Ajeltiin liminkaan ja yritettiin illalla vielä turkinpulua ilman tulosta ja mentiin vielä ilta-auringon laskiessa liminganlahdelle virkkulan tornille. Sieltä hoitui silkkiuikku, suopöllö ja mustapyrstökuiri joita tuntui olevan yllättävänkin monessa paikassa. Lajeja oli kasassa 97 joka oli varsin vähän johtuen pitkälle myös huonosta tuurista. Yleensä en selittele jos ei oikein hyvin mene mutta nyt vaan ei merelle nähnyt kun tultiin väärään aikaan oikeaan paikkaan ja muut rallijoukkueet kertoi että pohjoisessa oli ollut erinomainen sää.
Matka vei kohti tupoksen ABC:ta ja Niklas ja Mikael oli jo nälkäisiä kunnes tuli häly Lumijoen Karissa laulavasta viitasirkkalinnusta. Oltiin onneksi vain reilun kymmenen kilometrin päässä ja autonnokka olikin hetkessä kohti karia ja 13 minutin päästä hälystä olimmekin paikalla kuuntelemassa tätä ompelukoneelta kuulostavaa lintua. No nyt ABC:lle ja pojat söi rauhassa samalla kun minä yritin selvittää että mikä vika autoon oli tullut kun se kävi tyhjäkäynnillä huonosti ja turbokaan ei pelannut. Huoltokirja sanoi että jäähdytysjärjestelmän kierrossa on häikkää ja ajoa voidaan jatkaa ja pitäis viedä huoltoon. No matka jatkuu...
Kun pojat oli syönyt niin alkuun käytiin bongaamassa Kempeleen Teppolan pelloilta ruisrääkän ja sitä kautta sitten mentiin Oulunsalon Kempeleenlahdelle. Sieltä saatiinki viitakerttunen ja satakieli. Tästä Akionlahdelle jossa käveltiinkin ihan minne sattuu eikä lintutornia löytynytkään alkuun. No harmaasorsan arvoinen hortoilu se oli kuitenkin.. Myös luhtahuitti hoitui akionlahdelta. Ensimmäiset aamun laululinnut olikin jo herännyt kun menimme kohti toppilan satamaa ja mustaleppälintu paikkaa. Ei näyttäytynyt meille, eikä kyllä laulanutkaan.. Tästä hietasaareen joka antoi komeasti uuttukyyhkyn ja sarvipöllön. Kultarintaa käyntiin kuuntelemassa johteensalmen kupeessa vihreäsaaren portilla ja tästä mentiin usean lintutornin kautta kohti siikajokea. Oritkari antoi paljon hyviä lajeja ja sieltä seudulta kirkkaimpana tähtenä loisti rantakurvi josta tulikin minulle elis! yksi ns. helppoja puutteita taas kuittaantui. Kivinimen lintutornista saatiin merihanhiparvesta lyhytnokkahanhi joka ei ollutkaan kun muutamalla joukkueella. Aamu meni ihan kohtuu mukavasti ja helpot lajit saatiin pääasiassa hoidettua mitkä jäi launtaina havaitsematta.
Loppukiri oli hyvä, yhtenä osoituksena se että viimeisen parinkymmenen minutin aikana saatiin vielä kolme lajia. Merimetso, ristisorsa ja suosirri.. mutta samalla se oli myös osoitus siitä että aika loppui kesken ja lajeja jäi puuttumaan turhan paljon. Lajimäärä oli meidän joukkeella 130 ja joukkueen sijoitus 11. kun joukkueita oli mukana 13. Taidettiin olla ainoa joukkue joka oli ekaa kertaa PPLY:n rallissa mukana ja ainoa joukkue joka ei retkeile noilla apajilla. Laskennallisesti viides sija olisi ollut realistinen tänävuonna jos oltaisiin saatu rallata lauantaina merellä hyvässä säässä kuten teki lähes kaikki joukkueet. 140 lajilla olisi sijoittunut viidenneksi mutta kärki oli siitä sitten jo liian kaukana.
Hyvä maku jäi rallista noin muuten mutta lajistoltaan ei mennyt nappiin. Nyrkkisääntönä oon pitänyt sitä että jos negaässiä on enemmän kun ässiä niin sillon on jääkiekko termein tullut tappio. ja nyt hävittiin 2-1 :)
negaässät nokikana ja rautiainen
ässät tikli
Tässä lajissa kuitenkin tappiokin voi tuntua hyvältä! Se on suurin ero mikä erottaa totisen ja leikkimielisen kilpailun.
Rallin tulokset löytyy osoitteesta
www.pply.fi
Pyhäjoen Hanhikivellä
Lauantaina 22. Toukokuuta olin valinnut retkikohteeksi Pyhäjoella sijaitsevan Parhalahden kalasataman. Syy tähän oli pitkälle se että Ylivieskassa oli tarkoitus katsastaa auto päivällä ja näin ollen olinkin ylivieskassa jo kotoa puolessa välissä mennessä Parhalahdelle. Kalajoki olisi ollut luonnollisempi retkikohde mutta halusin nyt vaihtelua kun pyhäjoki on mulle vähemmän tuttu paikka. Parhalahden kalasatamassa olin vain noin puolituntia ja totesin että muutto menee sen verran kaukaa mereltä että kannattaa mennä hanhikiven kärkeen. Parhalahden kalasatamassa oli heinätavi pari mutta ei mitään sen kummempaa. Muutto oli myös kevään toisella merireissulla aika rauhallista mutta klo 7.10 tuli mieluinen laji putkeen kun leveäpyrstökihu meni veden rajassa määrätietoisesti kohti pohjoista. Kyseessä oli vaalea yksilö ja minulle sponde elis! oli todella maukas tilanne :) tässä vielä pieniä poimintoja aamun muuttomääristä. Kyhmyjoutsen 2, valkoposkihanhi 2, haahka 3, mustalintu 151, pilkkasiipi 153, melaniitta sp 130, gavia sp 33, kaakkuri 7, kuikka 6 ( vain ) ja merimetso 16. Paikallisena oli mm. 2 karikukkoa. aamun aikana äänessä oli mm. sirittäjä, käenpiika ja kaulushaikara.
Haapajärven linnustoa
Sunnuntaiaamuna 16. toukokuuta kiertelin pitkin haapajärven lintuapajia. klo 5-7 kävin tekemässä alkuun polkupyörällä 15 kilometrin lenkin. Mitään ihmeempiä ei näkynyt mutta pensastaskusta ja ruokokerttusesta tuli kuitenkin vuodari. Mukavia lajeja oli kuitenkin esim. kaksi meriharakkaa pieni parvi suokukkoja ja kolmessa paikassa laulanut tiltaltti. Lajeja kirjasin pyörälenkiltä 55 ja vaihdoin sitten autoon ja lähin katsomaan vähän kauempana olevia järviä. Aholanjärvelle menin alkuun ja sieltä tulikin kymmenkunta uutta lajia aamulle. mm. ruskosuohaukka, nokikana ja palokärki. Tästä jatkoin settijärvelle jossa ilahdutti 20 allin parvi. Pensakertusta tuli vuodari ja myös tukkakoskelo sekä härkälintu oli kivoja haviksia settijärveltä. Nuijunjärvellä oli perinteisesti jokunen lapasorsa ja Haapajärvellä hyvin vähissä oleva harmaalokki napsahti myös retkipinnaksi. Rautatieasemalta yritin saada HPJ vuodariksi kivitaskua mutta eipä kivinalleria näkynyt. Parvi pikkukäpylintuja kuitenki meni läheltä äännellen yli. Aamun aikana vielä käenpiiasta tuli retki pinna kuten myös peukaloisesta joka lauloi kanalanperällä. Aamun viimeinen retkipinna oli tuulihaukka joka istui ladon katolla härkäahontien varressa. lajeja tuli vajaassa kuudessa tunnissa tasan 80 joten lintulajeja tuli kasaan ihan mukavasti vaikka mitään ns " parempia lajeja " en havainnutkaan. Muutama vuosi sitten Haapajärvi-Nivala rallissa havaitsi meidän rallijoukkue 18 tunnissa tasan 100 lajia ollen kolmas. Taidanpa ens keväänä kokeilla yksin tai pienessä porukassa että jos sais 100 lajia kasaan 24 tunnissa Haapajärveltä :) Hyvällä paikalla merellä tuo voi onnistua hyvinkin aamun aikana. Mutta näillä apajilla lintujen eteen pitää tehä huomattavasti enemmän työtä.
Merellä
Niin kiireistä on viimeaikoina ollut että blogia ei ole ehtinyt edes päivittää.. Kevään ensimmäisen lintureissun merelle tein Pauli-Pekan kanssa Kokkolassa sijaitsevalle Lohtajan ohtakarille. Jokavuotiseen perinteseen kuuluu käydä toukokuun puolenvälin paikkeilla ohtakarissa ja niinpä nyt kävimme 15. päivä ja olimme siellä klo 4.50-10.10
Vuodareita tuli luonnollisesti todella paljon. Merellä muutto ei ollut mitenkään kovin ihmeellistä mutta laskimme viidessä tunnissa kuitenkin muuttavana mm. 10 lapasotkaa, 1 koiras haahka, 30 allia, 56 mustalintua, 145 pilkkasiipeä, 91 tukkakoskeloa, 93 kaakkuria, 46 kuikkaa, gavia sp 49, 14 härkälintua, 3 merimetsoa, merikihu, 2 pikkutiiraa, 13 ruokkia ja yksi riskilä. Saaressa kävi myös aamulla idänuunilintu hetken paikkallisena. Hernekerttuja oli vähintään viisi yksilöä, käenpiika oli äänessä koko aamun ja naaras sinirinta tuli kiville pomppimaan parhaillaan viiden metrin päähän ja Pauli ottikin siitä laatukuvaa. Aamu oli oikein lepponen ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kymmenen jälkeen lämpötila kohosikin jo + 20 asteeseen. Ohtakarin aamu oli jälleen erinomainen kuten edellisetkin ohtakarin reissut on ruukannut olla.
Vuodareita tuli luonnollisesti todella paljon. Merellä muutto ei ollut mitenkään kovin ihmeellistä mutta laskimme viidessä tunnissa kuitenkin muuttavana mm. 10 lapasotkaa, 1 koiras haahka, 30 allia, 56 mustalintua, 145 pilkkasiipeä, 91 tukkakoskeloa, 93 kaakkuria, 46 kuikkaa, gavia sp 49, 14 härkälintua, 3 merimetsoa, merikihu, 2 pikkutiiraa, 13 ruokkia ja yksi riskilä. Saaressa kävi myös aamulla idänuunilintu hetken paikkallisena. Hernekerttuja oli vähintään viisi yksilöä, käenpiika oli äänessä koko aamun ja naaras sinirinta tuli kiville pomppimaan parhaillaan viiden metrin päähän ja Pauli ottikin siitä laatukuvaa. Aamu oli oikein lepponen ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kymmenen jälkeen lämpötila kohosikin jo + 20 asteeseen. Ohtakarin aamu oli jälleen erinomainen kuten edellisetkin ohtakarin reissut on ruukannut olla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)