Marraskuussa on ollut totutusti Haapajärven linnusto jo varsin niukkaa. Sen verran sisämaassa kuitenkin kun ollaan. Sunnuntaina 7.11 sain puhelin soiton mahdollisesta turturikyyhkystä joka oli ollut Haapajärvellä ylipäässä. Olinkin paikan päällä alle kymmenessä minutissa mutta minkäänlaisesta kyyhkysestä en saanut havaintoa tunnin aikana jolloin alkoikin jo hämärtää sen verran että lähin takaisin kotia.
Maanantaiaamuna 8.11 menin töihin kuudeksi ja puoli yhdeksän maissa lähin ylipäähän vielä yrittämään kyyhkyä kun työtilannekin antoi siihen mahdollisuuden. Pitkäsen Juhanin olin edellisenä iltana hälyttänyt myös paikalle kun tiesin Juhanilla olevan mahdollisuus päästä paikan päälle. Turturia ei näkynyt mutta nuori sepelkyyhky kävi ruokintapaikalla. Ruokkijan mukaan sepluja oli käynyt ruokinnalla aikasemminki. Lintu jäi jokatapauksessa arvoitukseksi.
Turturia etsiessä tuli häly Kokkolassa olevasta nunnataskusta jonka löysi Marko Pohjoismäki. Kyseessä oli KPLY:n ensimmäinen havainto tästä lajista! Kovasti olis haluttanut lähteä bongaamaan lintua ja päivitysviestiäkin sieltä suunnalta pukkasi että plesa ( nunnatasku) oli edelleen paikalla mutta töihinhän sitä oli mentävä.
Ajelin savimäenpuhdon kautta töihin ja päätin matkanvarrelta tsekata että onko savilahdessa vesilintuja. Mukava yllätys olikin kun paikalla oli 8 kanadanhanhen parvi! kanadanhanhi ei ollut vielä Haapajärvi vuodarina joten siinä mielessä lajista tuli viime tipassa mukava Hpj vuodari.
Tiistaiaamuna 9.11 menin töihin jo klo 6 ja mielenkiinnolla odotinkin että tuleeko aamun aikana päivitystä Kokkolan plesasta. Edellisenä päivänä puhuttiinki Varpun kanssa että saatetaan lähteä koko porukalla Kokkolaan. Aamun ensimmäiset neljä tuntia menikin rauhallisesti ja reilu tunti oli ollut valoisaa kun puhelimesta kajahti mustarastaan huilu klo 9.59 viestin merkiksi. Katoin viestin jossa luki että: nunnatasku, Kokkola Harrbåda löytyi juuri. Pari minuttia mietin tilannetta että mites tästä nyt jatketaan. Toinen jalka oli jo menossa kohti rannikkoa mutta ensin piti kuitenkin selvittää että on ylipäätään mahdollisuus lähteä maastoon. Työt olin tehnyt sille mallille että homma hoitui aika helposti. Olinhan tullu töihinkin tuntia normaalia aikasemmin. Kävin syömässä kun ruokatauko oli sopivasti kymmeneltä ja sen jälkeen auton nokka kohti kotia ja pian jo oltiin matkalla Kokkolaan.
Sovittiin että Varpu ja Adele menee ystävän luo kylään sillä aikaan kun minä menen bongaamaan lintua. Kokkolassa kun sattuu asumaan tuttuja :)
Noin klo 13 olin Harrbådassa ja paikalla olikin itse linnun löytäjä Marko Pohjoismäki seuranaan Juhani Hannila. Lintu hoitui helposti ja kävikin heti alkuunsa vajaan 50 metrin päässä. Nunna katosi aika pian rummelön suuntaan ja päätinkin mennä rummelön lintutornille katsomaan että jospa lintu näkyisi sieltä ja pienen etsimisen jälkeen lintu olikin putkessa. Yksin katsoin lintua tornissa. Keli oli jäätävän kylmä kun yhtälönä oli pakkanen+ tuuli meren rannalla. Mukava oli kuitenkin opiskella nunnataskua. Pelkkää työntekoa se ei mullakaan aina siis ole vaan välissä pitää opiskellakin :)
esim. rollerin sivuilla löytyy nunnataskusta kuvia. Alla linkki plesan kuviin.
http://www.roller.fi/gallery/main.php?g2_itemId=16856
Perjantaina 12.11 viikonloppu painoi päälle ja suoraan töistä tullessa päätin ajaa savilahden kautta tsekaten taas vessutilanteen. Vesilintuja ei ollut nyt ainuttakaan mutta Karjalahdenrannalla näin hiirihaukan. Aikasemmin en ole nähnyt näin myöhäistä hiirihaukkaa joten havainto lämmitti siinäkin mielessä mukavasti. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa tulevalle viikonlopulle!
Lauantaina 13.11 tein reilun kahden tunnin retken ja joskus todella harvoin linnut vaan hyppii silmille samalla tehokkuudella kun mitä nyt. Tunnin sisään löysin ensin maakotkan reisjärven juurikkanevalta istuskelemassa 50 metrin päässä kuusen latvassa. Todella sykähdyttävä näky! Lintu oli esiaikuinen.
Sen jälkeen Savimäenpuhdon, savilahti yllätti positiivisesti. Kun katsoin putkella naaraspukuista tukkasotkaa niin viereen uikin yllättäen pikku-uikku! Kyseessä oli uusi laji Haapajärvelle ja minulle tuli lajista Haapajärvi pinnan lisäksi myös sponde eli ensimmäistä kertaa löysin itse tämän miniuikun. Ainoastaan kerran aikasemmin olin nähnyt pikku-uikun. ( 10.11.2006 Iisalmessa ) jolloin kävin sen siis bongaamassa. Laitoin hälyn tästä pikkuharvinaisuudesta bongariliittoon ja Pauli-Pekka soittikin samantien mulle ja sanoi että on Haapajärvellä ja pian hänkin tuli lintua katsomaan. pikku-uikku oli sen verran kähmy että pitkään meni ennenkuin lintu ilmestyi kun tyhjästä näkyviin! Samalla muutti neljän merimetson parvi! Omalle kohdalle sattui siis paljon lintuhavaintoja joita en ollut aikasemmin kokenut.
Maakotka: Aikasemmin en ole nähnyt lintua niin läheltä ja talvella
Pikku-uikku: KPLY pinna, Haapajärvi pinna, Hpj vuodari ja sponde
Merimetso: Aikasemmat merimetso havainnot Haapajärveltä 22.9-1.10 2010 Hautaperän allas, katajaperä
Tukkasotka: en ole aikasemmin havainnut tukkasotkaa Haapajärvellä marraskuussa
Keskiviikkona 17.11 Mietin töitten jälkeen että käynkö täyttämässä isosaaren ruokinta automaatin auringonkukan siemenillä vai käynkö joskus myöhemmin täyttämässä automaatin. Päätin käydä samantien ennenkuin tulee pimeää ja se olikin hyvä päätös. Ajelin muutaman kilometrin päässä olevaa siiponkoskea kohti kun lintu lennähti katulampun päälle. Oli jo aika hämärää joten heti en osannut määrittää lintua mutta melkein kohdalle tultaessa huomasin että hetkinen. Lintuhan oli pöllö ja vaikutti hiiripöllöltä! Lintu josta ei ole tullut vuodari moneen vuoteen ja lintu joka on kiertänyt minua aivan totaalisesti! Tein U-käännöksen Iisalmi-Kalajoki tiellä jossa oli liikennettä vähän ennen neljää aika mukavasti. Töistä tulijoita ilmeisesti riitti. Ajelin takaisin päin ja samalla pöllö vaihtoi paikkaa pari sataa metriä mennen maantieltä sivuun noin sadan metrin päähän tiestä. Ajelin lähimmälle linja-auto pysäkille ja tein vielä kertaalleen uukkarin semmoiseen saumaan kun liikennettä ei ollut paljoa ja ajoin auton tien sivuun parin sadan metrin päähän linnusta. Autossa olevat " kakkoskiikarit" ei antanut linnuta mitään tolkkua kun linssit oli ihan huurussa ja optiikka ei ole muutenkaan kovin hääppönen joten nousin autosta ja otin peräkontista kaukoputken. Virittelin putken maantien reunalla nopeasti ja otin linnun putkeen ja kyllä näkyikin nyt komeasti vaikka päivä oli ja pimenemässä kovaa vauhtia. Todella yllättävä vuodari sattui kohalle ja itselle kyseessä oli vasta toinen havainto hiiripöllöstä! Näin se luonto joskus yllättää että vaikka ei ole edes linturetkellä niin jotain kivaa voi nähä. Luonto oli jo muuten hiljentynyt siihen aikaan iltapäivästä.
Torstaina 18.11 Tein ruokatauolla pikaisen lenkin Savilahdelle jossa olikin 1 naaraspukuinen mustalintu. Päätin käydä nopeasti yrittämässä vielä edellisenä päivänä näkynyttä hiiripöllöä mutta lintua ei enää näkynyt. Yllätys oli suuri kun uivelo muutti tien yli. Taas tuli parilla vesilinnulla uusi henkilökohtainen ennätys siltä kantilta että kuin myöhään oon nähnyt kyseisen vessun Haapajärvellä.
Perjantaina 19.11 perinteinen " rauman siltojen " lenkki töitten jälkeen ja rauman siltojen olemattoman pienessä sulassa uiskentelikin naaras alli! Allejakaan en ole täällä ennen tavannut marraskuussa joten meneillä olevaan huippu kuukauteen tuli taas yksi ennätys. Kyseessä oli omalle kohalle kolmas allihavainto Haapajärvellä. Merenrannikolla asuva varmasti nauraisi alli havainnoillekin mutta täällä kun ruukaa marraskuussa olla kaikki vesistöt jäässä.
Lauantai 20.11 Aamulla putki oli suunnattu Savimäenpuhdossa olevalle savilahdelle. Savilahti on kalajoessa oleva rehevämpi alue joka jäätyy viimeisenä. Nyt sula oli käynyt jo todella pieneksi mutta edelleen paikka jaksoi yllättää positiivisesti. Paikalla on ollut jo viikon noin 80 joutsenta ja paikalla oli myös edelleen tukkasotka ja pikku-uikku. Nyt pikku-uikkuakin oli todella helppo seurata kun sula oli sen verran pieni että lintu pysyi hyvin hallussa eikä kadonnut rehevän kasvillisuuden taakse piiloon. Mielenkiinnolla seuraankin nyt tilannetta että kiristyykö pakkanen edelleen ja jäätyykö savilahden pienikin sula vieden viimeisetkin vesilinnut kohti etelää.
Huomenna olisi tarkoitus kiertää aamusta keskustan tuntumassa olevilla ruokinnoilla jalkaisin. Viitatiaisen toivossa :) tundraurpiainen puuttuu vielä vuodareista joten siinä voisi olla realisempi tavoite huomisaamulle.
Maraton jutusteluksihan tämä nyt meni. Ens kerralla lyhyemmästi. Ehkä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti