KPLY:n kevätkokous

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kevätkokous pidetään Kokkolassa tiistaina 3.3 klo 18. Tästä lisätietoja yhdistyksen sivuilla http://www.kply.fi/

Pihabongauksen tulokset

Pihabongauksen viralliset tulokset löytyy osoitteessa http://www.birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml

Keski-Pohjanmaalta pihabongaukseen osallistuttiin aika huonosti ( 1.6 % pihoista ) kuin yli puolella lintuyhdistyksistä osallistumisinto nousi yli kahden prosentin.

Tänään ruokatauolta töihin ajaessa viisi taviokuurnaa ilahdutti päivää

Haapajärven talvilintulaskennat

Talven viimeinen lintulaskenta pidetään 1.3 noin kello 7.30-13 mikäli sää ei ole todella huono. Edellisenä päivänä on sählyturnee joten se on ainakin varma että jalat on tosi kipeät laskentapäivänä koska sen verran vähän on viime aikoina tullut sählyä pelattua =)

Ei muuta kun laskemaan! oma veikkaus on että reitillä näkyy 22 lajia ja 500 yksilöä

Ensimmäinen lintutorni Haapajärvelle?

Siiponkoskea ollaan kunnostamassa oikein kunnolla ja kuten Haapajärvellä ruukaa olla tapana, aina löytyy vähintään yksi ihminen joka vastustaa hommaa sen verran paljon että homma meinaa mennä puihin!

Haapajärven paikallislehdessä maaselässä on puolen sivun juttu siitä että sopimuskiista hidastaa Siiponkosken kunnostusta. Tässä pätkiä kyseisestä asiasta:

Maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on yksi iso kiista ratkaisematta. Kunnostus suunnitelmat laatinut insinööri Seppo Vornanen ei lähde sitä enempää erittelemään, mutta myöntää, että yksi maanomistaja ei maansa kohdalle tehtyä suunnitelmaa ole hyväksynyt. Kokonaan maanomistajan nihkeys ei kunnostushanketta kaada, mutta viivästyttää sitä huomattavasti. Suunnitelmat voidaan toteuttaa niiltä osin, kun sopimukset on tehty. Jos iso sopimus jää tekemättä, muutos on niin suuri, että suunnitelmat on lähetettävä ympäristölupavirastoon. Käsittely vie vuoden. Vasta vuoden kuluttua hankkeelle voidaan taas hakea rahoitusta, ja toteuttaminen siirtynee taas seuraavaan vuoteen. Vornanen toivoo edelleenkin että kaikkiin sopimuksiin saataisiin nimet alle ja rahoitusta päästäisiin hakemaan vielä tämän vuoden aikana.

Tässä sitten asiaa mitä tämä hanke sisältäisi:

Se sisältää kosteikkojen kunnostuksen länsirannalla ja Mäkelän rantaan itärannalla. Mäkelän rannan kosteikolle rakennetaan lisäksi lintutorni. Kortejärven keskiosassa kunnostetaan saaren ja rannan väli itärannalla. Pajajokea kunnostamalla saadaan aikaan kanoottireitti. Pajajokeen takennetaan kävelysilta, joka yhdistää Isosaaressa olevan ja niemeen rakennettavan luontopolun. Niemessä kiertävän polun pituudeksi tulee noin 800 metriä. Polun viereen rakennetaan nuotiopaikka ja kota. Kulkuyhteyttä kohennetaan noin 100 metrin mittaisen pengertien avulla. Pengertien viereen luontokeskuksen kohdalle rakennetaan uimapaikka ja pukukopit, samoin länsirannalle pikkusaaren kohdalle. Isosaaren luontopolun varteen tulee kuusi opastaulua.

Pitää jäähä mielenkiinnolla odottamaan että miten tilanne edistyy! Lintutornin paikka olisi kyllä loistava. Huhti-Toukokuussa tulee eniten vietettyä aikaa juuri noilla paikkeilla koska vesilintuja on sillon todella monipuolisesti kortejärvellä. Viime keväänä noilla apajilla oli mm. yli tuhat suokukkoa! Paikka on siinä mielessä hyvä että näkyvyyttä on kauaksi ja ympärillä on niin vesistöjä, peltoja kun myös mm. Isosaaren metsä. No saas nähä...

Näillä apajilla siis liikutaan http://www.haapajarvi.net/siiponkoski/luonto.php

Pikkulinnut muuttavat vauhdikkaammin kuin on luultu

Ihan mielenkiintoista juttua ylen tiedesivuilla osoitteessa

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/pikkulinnut-muuttavat-vauhdikkaammin-kuin-luultu

Vuoden ensimmäiset ekopöllöt

Talven ensimmäinen polkupyörällä tehty pöllöreissu suuntautui Leväniemen suuntaan. Aamulla kello 4.30 lähin pihasta polkemaan kohti lähdekangasta ja matkalla pysähdyin sillon tällön kuuntelelulle. Hiljaista tuntui olevan ja kello näytti jo 5.25 kun olin Leväniemen tienhaarassa ja lähin polkemaan asutuksesta suoraan poispäin. Pysähtelin kohtuu tiuhaan kuuntelulle mutta metsässä kuului vaan hennon tuulen kohinaa, välissä ei kuulunut sitäkään vaan oli täysin hiljaista. Kello oli tasan kuusi kun säikähdin siihen kun tien reunalta lähti kohtuu läheltä riekko lentoon. Siitä tulikin 50 vuodari ja 30 ekovuodari. Ei nyt ainakaan ihan tyhjä reissu, ajattelin ja lähin jatkamaan matkaa. Aloin odottelemaan jo että helmipöllö olisi edes äänessä samalla paikalla missä se oli olllut aktiivisena viime pöllöreissulla. Honkaperän ristys tulikin huomattavasti nopeammin mitä olin arvellut ja pimeässä piti ihan tarkastaa että joko tästä pitää kääntyä. Tie oli sen verran hyvässä kunnossa että matka meni joutuisasti. Kello näytti tässä vaiheessa puolta seittemää ja helmipöllöä ei kuulunut eikä kuulunut mitään muutakaan ääntä. 11 kilometriä oli takana ja päätin tässä vaiheessa juoda banaanilimsaa että ei verensokeri pääse laskemaan =)

Parisataa metriä olin polkenut Honkaperän tietä kun tien viereisellä sorakuopalla oli kovasti kaivettu hiekkaa ja kaivuri oli myös paikalla. Ilmeisesti nämä puuhat on saanut helmarinki hiljenemään täysin? Siihen kohti hyvä tie päättyikin kun seinään ja edessä oli taas hoitamaton tie jossa oli maastoauton jäljet. Hetken mietin että lähenkö taluttamaan pyörää kun edellisen viikonlopun talutukset tuli samantien mieleen. Pöllöjä tässä ollaan kuuntelemassa ja ei niitä sen kummemmin kuulu jos takaisin lähen polkemaan, ajattelin ja päätin lähteä kävelemään pikkutietä eteenpäin kun pyörän taluttaminenkaan ei tuntunut raskaalta. Pysähtelin, kuuntelin ja vihelteltelin varpuspöllöä mutta hiljaista vaan tuntui olevan. Aamu alkoi hiljalleen jo valkenemaan kun vihdoin varpuspöllön ääni kantautui korviin. Ääni kuului jonkin pienen tien risteykseen todella hyvin ( havaintopaikat löytyy tiirasta aina ) kello oli tässä vaiheessa seittemän kun ensimmäinen pöllö ilmoitti itsestään minulle. Yllättävän nopeaa valonmäärä lisääntyi ja kello 7.20 oli jo sen verran valoisaa että pystyi näkemään jo kauemmaksikin ihan hyvin. Vajaan kolmen kilometrin kävelyn jälkeen saavuin Honkaperälle ja pääsin taas polkemaan hyvälle tielle. Pysähdyin kuuntelulle vähän ennen maantielle menoa ja huuhkajan ääni tarttui samantien korviin. Hetken kuuntelin ja totesin että sielähän on kaksi huuhkajaa äänessä, koiras ja naaras. Tässä vaiheessa kello oli puolikahdeksan, ensimmäiset pikkulinnut oli äänessä ja huuhkajat huhuili todella aktiivisesti. Poljin Autiorannan lassikoskelle seuraavaksi ja totesin että kosken sula kohta oli käynyt todella pieneksi.

Toissa yönä näin ensimmäistä kertaa tänä vuonna unta linnuista ja juuri kyseisellä koskella oli näin talvella kyhmyjoutsen, rantasipi ja fasaani =) Laitoin lintutiedotukseen havainnon vahingossa fasaanista vaikka pitikin laittaa kyhmyjoutsenesta =) sehän kun olisi ollut uusi laji Haapajärvelle. Kyllä hävetti tuo moka mutta siihenpä sitten heräsinki ja tilanne oli ohi. Pauli-Pekka oli retkellä mukana myös.


No kesykyyhkyt oli aktiivisesti äänessä sillan alla mutta muuten oli melko hiljaista. Seuraavaksi jatkoin Siiponkosken Isosaareen ja kävin tarkistamassa että mikä on ruokintapaikan tilanne.

Syksyllä ostin Nivalasta yhdeltä herralta ruokinta-automaatin ja kyseinen myyjä sanoi että yksikään siemen ei jää automaattiin että se on sen verran hyvä. Tottakai minä uskoin siihen koska onhan tämä tyyppi tehnyt niin monta linnunpönttöä, lintulautaa ja ruokinta-automaattia aikasemminki. No ainakin tämä automaatti mikä on minulla, on osoittautunut todella surkeaksi. On tainnut M. Rättyä tehdä tämän melko huolimattomasti tai sitten laatu on aina semmoista että automaatti ei syötä ollenkaan siemeniä ja tulee lintuharrastajalle todella halvaksi kun ei tarvi käydä ikinä lisäämässä siemeniä kun ne säilyy hyvin automaatissa. Muutaman kerran sitä on pitänyt puukolla yrittää muotoilla siihen muotoon että se alkaisi toimimaan mutta ei se vieläkään ole hyvä.

No Isosaaren linnusto oli ihan normisettiä. Kuusitiainen oli ensimmäistä kertaa tänä vuonna oikein keväisesti äänessä ja oli kiva kuunnella sitä jankutusta taas pitkästä aikaa. Kotia saavuin kello 9.30 joten viisi tuntia viihdyin reissulla. Pyöräily kilometrejä kertyi 23 ja kävellen kolme kilometriä.

Myytävänä nokkavarpusia

Keskiviikkona paikallinen puoliharrastaja soitti ja sanoi että oli kuullut kohtuu luotettavalta taholta että keskustassa olisi käynyt koko talven 4-5 nokkavarpusta ruokinnalla. En heti tajunnut että nyt puhuttiin useammasta nokkavarpusesta ja sanoinki että Siltalantien nokkavarpuspaikka on tiedossa. No kun ymmärsin että nyt puhutaan ihan toisesta paikasta ja todellakin myös isommasta lintuparvesta niin olin heti todella kiinnostunut ja sanoin käyväni tarkistamassa asian samantien kun töistä ehdin. Menin Tervontielle ja aloin käymään läpi jokaisen linnun mikä näytti vähänkin isommalta kun nämä tavalliset pikkulinnut. Eipä näkynyt nokkavarpusia vaikka kuinka tarkasti kaikki paikat tuli käytyä läpi =) no onhan linnuilla siivet.

No tulin takaisin tämän kyseisen talon kohalle jonka ruokinnalla linnut on joka päivä ruokailleet. Talosta tulikin sopivasti ulos ehkäpä noin 60-vuotias mies. Menin jututtamaan tätä kaveria ja sanoin että sulla on käynyt nokkavarpusia tässä ruokailemassa. Joo ois myynnissä, tämä vastasi. Tais mies kuulla mitä sattuu, ajattelin mutta en viittinyt toistaa kysymystä. Mies käveli jonku pensaan luo ja otti linnun maasta ja näytti mulle että tässä ois yksi. Urpiainenhan se siinä, sanoin sille. Jaa urpiainenko se on, mies vastasi ja sanoi että on tässä käynyt semmosiakin lintuja jolla on ollut mahassakin punaista =) vastasin siihen että urpiaisia nekin on ollu ja selvästi näki että kaveri oli vähän harmissaan kun sillä ei tainnutkaan käydä niitä harvinaisia nokkavarpusia josta oli ollut vasta kuvakin Haapajärven paikallislehdessä maaselässä.

Nokkavarpunen on käynyt koko talven tämän miehen serkun ruokinnalla siltalantiellä ja pitihän sitä laittaa paremmaksi että sen ruokinnalla on 4-5 nokkanisseä ollu kokotalven :) Ei se yhtään harvinainen ole, oli tämä kaveri sanonut.

Mitä tästä oppi? maallikkohavainnot voi mennä joskus niin pahasti pieleen että ei tule edes mieleenkään mikä lintu siellä ruokinnalla oikeasti on ollu. Tässä sattui olemaan vaan nyt sellainen episodi että kyseessä oli ilmeisesti ikkunaan lentänyt lintu joka oli kuollut ja linnun pystyi tunnistamaan kädestä asti :) Tämä kyseinen herra oli määrittänyt urpiaisen nokkavarpuseksi siitä kun päälaki oli punainen. No kannatti käydä tsekkaamassa tilanne ja taas jotain oppi.

Huomenna olisi tarkoittus hypätä pyörän selkään jo ennen aamu viittä ja jos sais tämän vuoden ensimmäiset ekovuodari pöllöt havaittua.