Tiistaina 11. toukokuuta tein pienen linturetken settijärvelle sekä nuijunjärvelle. Vuoden ensimmäinen haarapääsky näkyi Parkkilassa joten näin ollen kesä kai on tullut? Settijärvellä oli mukava 45 mustalinnun parvi ja pari tukkakoskeloakin ilahdutti, täällä kun niitä näkee yllättävän vähän. Ainoastaan muutolla jos silloinkaan. Viime vuonna en saanut tukkakoskelosta edes Haapajärvi vuodaria! nuijunjärvellä liroja oli komeasti 320 paikallisena! myös viime vuonna näihin aikoihin nuijunjärvellä liroja oli peräti 240p
Seuraavana päivänä 12.5 olikin minun ja vaimoni hääpäivä ja lähettiinki vanhempieni pyynnöstä heidän kanssa Iisalmen runnille lomailemaan. Oli oikein mukava kylpyläreissu. Lintuja en käynyt varsinaisesti kattelemassa runnilla mutta hääpäivän kunniaksi käki kukkui itsensä illalla kauniissa ja todella lämpimässä säässä vuodariksi. Oli vuoden ensimmäinen shortsikeli päivä kun lämpötila kohosi reilusti yli +20 asteen. Seuraavana päivänä vuodariksi tuli pienellä kävelylenkillä heke ja ja räystäspääsky ja illalla vielä mölkkypelien lomassa oikea kesän lintu tervapääsky näyttäytyi vuodarin arvoisesti. Perjantaina 14.5 lämpötila kohosi varjossa jo yli +25 asteen ja näin ollen kesän ensimmäinen hellepäivä oli tosiasia. Työmotivaatio ei ollut ihan maksimaalinen kun lomareissulta piti mennä vielä iltavuoroa tekemään todella lämpimään halliin :) 4 tuntia riitti ihan hyvin sillä illalla oli vielä edessä jääkiekon MM-kisoissa Suomen peli ja aamulla klo 3 herätyskello oli soimassa sillä suuntana oli Kokkola, lohtajan ohtakari.
maanantai 17. toukokuuta 2010
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Tornien taisto 2010
Kyyhkylän Tiirat oli toukokuun kahdeksantena päivänä seitsemättä kertaa peräkkäin tornien taistossa ja aina ollaan oltu myös Nurmesjärven lintutornissa. Kokoonpano on ollut aina hyvin samankaltainen pienillä muutoksilla aina tilanteen mukaan. Minä ja P-P ollaan oltu kuitenkin joka kerta mukana. Säitten puolesta onni on ollut mukana kun joka kerta ollaan saatu olla taistossa pouta säässä. Joskus on tosin ollut todella kylmää joskus jopa helteistä. Tänävuonna aamulla aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kymmenen maissa alkoikin idästä tulemaan pilviä siten että välissä taivas oli täysin pilvessä kunnes selkenikin yllättäen uudelleen. Itäsuomessa Lappeenranta-Joensuu suunnalla vettä oli satanut taistossa paljon. Lajeja kertyi meidän joukkuelle 67 joka on keskiverto tulos tuolta tornilta. Viime vuonna tehtiin ennätys 71 lajia joten kovin kauaksi ei siitä jääty. Voitto meni tänävuonna Kristiinankaupunkiin joka on aikasemminki ollut tornien taistossa korkealla. Voitto ei ollut siipyyn tornissa ensimmäinen. Merihanhi oli kiva havis meidän joukkueella tornien taistossa ja olihan se mukava nähä pitkästä aikaa myös clanga :)
Taistossa oli mukana 320 lintutornia, lajeja havaittiin keskimäärin 62 per torni ja meidän joukkueen " sijoitus " oli 110. Tuttuun tyyliin meren rannalla olevat lintutornit oli järkiään kärjessä luonnollisesti siksi kun siellä linnusto on huomattavasti monipuolisempaa.
Taistossa oli mukana 320 lintutornia, lajeja havaittiin keskimäärin 62 per torni ja meidän joukkueen " sijoitus " oli 110. Tuttuun tyyliin meren rannalla olevat lintutornit oli järkiään kärjessä luonnollisesti siksi kun siellä linnusto on huomattavasti monipuolisempaa.
Palsasirristä elis
Pihtiputaan reissu sai jatkoa torstaina 6 toukokuuta kun Elämäjärvellä elämisjoen luusualla oli palsasirri josta tulikin häly kesken työpäivän. Olin töissä polkupyörällä ja vaimolla auto joten heti oli selvää että useampi tunti menee automaattisesti että pääsee lähtemään. Ei siinä mitään muuten mutta kun lintu oli niin lähellä, reilun kolmenkymmenen kilometrin päässä. Linnun löysi keskisuomalaiset Pekka Kyllönen ja Matti Häkkilä. Lintu oli kuitenkin edelleen rauhallisesti paikalla kun saavuin puoli kuuden maissa paikalle. Keskisuomalaisia lintuharrastajia alkoikin tulemaan paikalle melko pian sen jälkeen kun itse olin tullut. Muuten linnustoltaan edelliseen Pihtiputaan reissuun nähen ei ollut mitään uutta ja määrät oli huomattavasti pienempiä kun aikasemmin. Enää oli mm 25 valkovikloa ja 200 tavia. Haapana oli poikkeus nimmittäin niitä oli nyt 90 paikallista kun edellisellä kerralla niitä oli hädintuskin kahtakymmentä.
tiistai 4. toukokuuta 2010
Sotkaristeymä ja Pitspöökin reissu!
Viikonloppuna maastossa ei mitään järisyttävää näkynyt. Lauantai oli sateinen päivä ja autokin oli velipojan luona kun hän vaihtoi jarrulevyt. Mukava kun on asian osaava velipoika :) eikä sitten tarvinnut viedä minnekään korjaamolle. No iltapäivällä sain auton käyttöön ja vajaan tunnin lenkin kävin tekemässä maastoon. Tarkemmin sanottuna kävin vain joutsenisennevalla kattomassa vesilintutilanteen. Torstaina siellä oli pari merihanhia metsureitten seassa mutta lauantaina toukokuun ekana päivänä ne oli häippässyt muille apajille. Kevään eka pajulintu lauloi sateessa ja kahlaaja rintamalta mustaviklo, liro ja pikkukuovi napsautti ittensä vuodarilistalle. Huhtikuun jälkeen vuodareita oli kasassa 102 mikä on vähempi kun kertaakaan aikasemmin kun olen vuodareita laskenut. 122 vuodaria oli entinen pohjanoteeraus. Keraakaan en ole käynyt tälle vuodelle vielä merellä joten se johtuu pitkälle siitä ja muutenkaan en ole " hyvillä " lintupaikoilla käynyt vuodareita metsästämässä vaan olen pysytellyt ihan lähialueilla. No vasta neljättä vuotta vuodareita ylipäätään lasken.
Sunnuntain retkokohteeksi valitsin Pihtiputaan ( Suomen pittsburg ) Elämäjärvellä olevan elämisjoenvarren jossa elämisjoki oli tulvinut kovasti ja tiiraan Heikki Hiekkanen olikin ilmoitellut melko hyviä määriä kahlaajista. mm. 67 valkovikloa. Tuonne paikalle mulla tuli matkaa 35 kilometriä ja sinne lähinkin sitten sunnuntai-aamuna puoliviideltä. Odottelin samalla myös että jos amerikantukkasotkasta vielä tulee häly aamulla niin jatkan sinne. Tilanne tuntui niin epävarmalta että en viitsinyt sinne noin vain lähteä vaikka edellisenä päivänä tuli tietoa että jenkkisotka olis paikalla. No valinta oli oikea koska aamulla vähän ennen kymmentä tuli viesti että aamun aikana ei lintua enää oltu löydetty vaikka kymmenen etsijää oli katsonut järveä useammasta suunnasta.
Oli ehdottomasti oikea ratkaisu kuitenkin käydä Elämäjärvellä. Sen verran kivasti lintuja oli tulvapellolla. mm 400 tavia ja 53 valkovikloa. yksinäinen uuttukyyhky lensi paikan ohi. Uusina vuodareina sai listata rantasipin 3, punajalkaviklon 2, suokukon 1, tyllin 1, pikkutyllin 1, keltavästäräkin 2 ja ruskosuohaukan joka sai ylilennollaan vesiäiset kivasti vaihtamaan vähän järjestystä.
Putaanlahdella kävin myös pyörähtämässä puolisen tuntia. Botte ( kaulushaikara) oli aktiivisesti äänessä ja vuoden ekat tohelot ( 2 kuikkaa ) kävi tekemässä pari kierrosta jatkaen matkaan minne lie.
Eilen maanantaina kävin illalla pikaisesti Kärsämäen nurmesjärvellä katsomassa että mikä siellä on lintu/tulvatilanne kun ens lauantaina on tornien taisto ja ilmoitin Kyyhkylän Tiirat seitsemättä kertaa peräkkäin Nurmesjärven tornille. Heikoin tulos on ensimmäiseltä osallistumiskerralta jolloin havaitsimme 58 lajia ja paras on viime vuodelta kun joukkueemme havaitsi 71 lajia. Jos kelit vaan sallii niin 70 lajin ylitys on ihan realistinen mutta vesisateella hätyytellään 60 lajia hädin tuskin? Viime vuoden parhaat lajit oli pilkkasiipi ja pohjansirkku. Pilkkasiipi oli uusi laji Kärsämäelle. Merellähän noita näkee tolkuttomasti. Joka tapauksessa tulvia ei ollut onneksi ollenkaan. Toissavuonna oli hyvin haastavaa päästä lintutornille kuivana vaikka olikin kumisaappat.
Yksi mielenkiintoinen lintu kuitenkin mahtui siihen tuntiin minkä eilen vietin nurmesjärvellä. Katsoin eka että vau! lapasotka mutta samassa huomasin että selkä oli hyvin tumman harmaa ja päässä oli pientä töyhtön poikasta. Pää helotti komeasti myötäauringossa vihertävänä. Koskaan aikasemmin en ollu nähnyt tämmöstä lintua. Viime aikoina on näkynyt albiinoa ja värivikasta lintua ja nyt tuo risteymä mutta rarit kiertää edelleenkin! Jospa se sieltä kuitenkin ajallaan kohilleen sattuis vaikka retket kohdistuisikin näille " tylsille " Haapajärven apajille.
Sunnuntain retkokohteeksi valitsin Pihtiputaan ( Suomen pittsburg ) Elämäjärvellä olevan elämisjoenvarren jossa elämisjoki oli tulvinut kovasti ja tiiraan Heikki Hiekkanen olikin ilmoitellut melko hyviä määriä kahlaajista. mm. 67 valkovikloa. Tuonne paikalle mulla tuli matkaa 35 kilometriä ja sinne lähinkin sitten sunnuntai-aamuna puoliviideltä. Odottelin samalla myös että jos amerikantukkasotkasta vielä tulee häly aamulla niin jatkan sinne. Tilanne tuntui niin epävarmalta että en viitsinyt sinne noin vain lähteä vaikka edellisenä päivänä tuli tietoa että jenkkisotka olis paikalla. No valinta oli oikea koska aamulla vähän ennen kymmentä tuli viesti että aamun aikana ei lintua enää oltu löydetty vaikka kymmenen etsijää oli katsonut järveä useammasta suunnasta.
Oli ehdottomasti oikea ratkaisu kuitenkin käydä Elämäjärvellä. Sen verran kivasti lintuja oli tulvapellolla. mm 400 tavia ja 53 valkovikloa. yksinäinen uuttukyyhky lensi paikan ohi. Uusina vuodareina sai listata rantasipin 3, punajalkaviklon 2, suokukon 1, tyllin 1, pikkutyllin 1, keltavästäräkin 2 ja ruskosuohaukan joka sai ylilennollaan vesiäiset kivasti vaihtamaan vähän järjestystä.
Putaanlahdella kävin myös pyörähtämässä puolisen tuntia. Botte ( kaulushaikara) oli aktiivisesti äänessä ja vuoden ekat tohelot ( 2 kuikkaa ) kävi tekemässä pari kierrosta jatkaen matkaan minne lie.
Eilen maanantaina kävin illalla pikaisesti Kärsämäen nurmesjärvellä katsomassa että mikä siellä on lintu/tulvatilanne kun ens lauantaina on tornien taisto ja ilmoitin Kyyhkylän Tiirat seitsemättä kertaa peräkkäin Nurmesjärven tornille. Heikoin tulos on ensimmäiseltä osallistumiskerralta jolloin havaitsimme 58 lajia ja paras on viime vuodelta kun joukkueemme havaitsi 71 lajia. Jos kelit vaan sallii niin 70 lajin ylitys on ihan realistinen mutta vesisateella hätyytellään 60 lajia hädin tuskin? Viime vuoden parhaat lajit oli pilkkasiipi ja pohjansirkku. Pilkkasiipi oli uusi laji Kärsämäelle. Merellähän noita näkee tolkuttomasti. Joka tapauksessa tulvia ei ollut onneksi ollenkaan. Toissavuonna oli hyvin haastavaa päästä lintutornille kuivana vaikka olikin kumisaappat.
Yksi mielenkiintoinen lintu kuitenkin mahtui siihen tuntiin minkä eilen vietin nurmesjärvellä. Katsoin eka että vau! lapasotka mutta samassa huomasin että selkä oli hyvin tumman harmaa ja päässä oli pientä töyhtön poikasta. Pää helotti komeasti myötäauringossa vihertävänä. Koskaan aikasemmin en ollu nähnyt tämmöstä lintua. Viime aikoina on näkynyt albiinoa ja värivikasta lintua ja nyt tuo risteymä mutta rarit kiertää edelleenkin! Jospa se sieltä kuitenkin ajallaan kohilleen sattuis vaikka retket kohdistuisikin näille " tylsille " Haapajärven apajille.
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Amerikantaivaanvuohi Laukaassa
Viime viikkoon mahtui useampia mukavia havaintoja linturintamalta. Tiistaina Haapajärvellä Savimäenpuhdossa oli yksi merihanhi paikallisena. Mukava vuodari kun hanhet tuuppaa täällä olemaan aina metsureita. Torstain retkellä vuodariksi napsahti Nivalan puolelta mm. Lyhytnokkahanhi ja peltopyy. Kävin katsomassa Haapajärvellä vielä nuijunjärven tilanteen. Järvi olikin sulanut täysin mutta vesilintu rintamalla oli ainoastaa perus vessuja yhtä albiino sinikkoa lukuunottamatta. Puhtaan valkoinen sinisorsa on kyllä komea lintu.
Perjantaina käynnistyi amerikantaivaanvuohi rumba kun parina aikaisempanakin kesänä tavattu lintu palasi jälleen tutuille apajilleen. Tällä kertaa tätä oudosti puputtavaa taivaanvuohta osattiinkin jo odottaa ja pian alkoi selvitä että nyt taitaakin kyseessä olla jenkkitaivaanvuohi ja kyseessä olisi uusi laji suomelle ja erittäin harvinainen vieras myös koko euroopan mittakaavassa. Lauantai-aamuna auto lähti kohti Keski-Suomea ja menin perheeni kanssa Petäjävedelle siskon perheen luokse. Ajateltiin että on järkevää käyttää tilanne hyödyksi tällä tavalla ja mukava siellä on aina käydä. Pihtiputaan putaanlahdelta kävin matkalla bongaamassa liejukanan.
Alkuillasta ajelin sitten Laukaaseen ja kun saavuin paikan päälle ilta kahdeksan maissa niin lintubongareita olikin jo täydessä valmiudessa lähes kaksisataa ja lisää vaan lappas kokoajan. Lintu ei kuitenkaan näyttäytynyt koko iltana ja puputtavaa ääntäkään ei kuulunut kuin pari kertaa huonosti joten reissu ei sen puolesta tarjonnut mitään kovin suuria fiiliksen nosteluja mutta eipähän ollut kuitenkaan tyhjä reissu. Kaulushaikara oli pitkin iltaan aktiivisesti äänessä ja siitä kiva vuodari.
Eilen maanantaina kävin Haapajärven Joutsenisennevalla katselemassa vesilintuja joita olikin erittäin hyvin. Tulvivalla turvepellolla oli mm. 150 tavia 112 joutsenta 80 sinikkoa 14 haapanaa ja 12 jouhisorsaa. Luvut on erittäin kivoja Haapajärvellä. Metsähanhia oli reilut kolmekymmentä. Päivä oli hyvin lämmin ja aurinkoinen. Mittarissa oli jopa +13 astetta varjon puolella. Tänään onkin ollut taas kylmä päivä ja tällähetkellä ulkona sataa räntää! Takapakkia siis taas havaittavissa. Iltapäivällä tuli vielä häly amerikantukkasotkasta joka on Laukaassa! Ei siinä muuten mitään mutta kun sitä ei ole eliksenä ja taas pitäis lähteä Laukaaseen :) pitää toivoa että se häippäsee johonkin. Jokatapauksessa nyt en ole taas sinne lähössä vaikka mieli tekisikin. Jospa se tulis spondena vastaan mutta jos se sinne Laukaan Lapinjärvelle jää asettumaan pitemmäksikin aikaan niin ties vaikka suunnitelmat muuttuisi :)
Perjantaina käynnistyi amerikantaivaanvuohi rumba kun parina aikaisempanakin kesänä tavattu lintu palasi jälleen tutuille apajilleen. Tällä kertaa tätä oudosti puputtavaa taivaanvuohta osattiinkin jo odottaa ja pian alkoi selvitä että nyt taitaakin kyseessä olla jenkkitaivaanvuohi ja kyseessä olisi uusi laji suomelle ja erittäin harvinainen vieras myös koko euroopan mittakaavassa. Lauantai-aamuna auto lähti kohti Keski-Suomea ja menin perheeni kanssa Petäjävedelle siskon perheen luokse. Ajateltiin että on järkevää käyttää tilanne hyödyksi tällä tavalla ja mukava siellä on aina käydä. Pihtiputaan putaanlahdelta kävin matkalla bongaamassa liejukanan.
Alkuillasta ajelin sitten Laukaaseen ja kun saavuin paikan päälle ilta kahdeksan maissa niin lintubongareita olikin jo täydessä valmiudessa lähes kaksisataa ja lisää vaan lappas kokoajan. Lintu ei kuitenkaan näyttäytynyt koko iltana ja puputtavaa ääntäkään ei kuulunut kuin pari kertaa huonosti joten reissu ei sen puolesta tarjonnut mitään kovin suuria fiiliksen nosteluja mutta eipähän ollut kuitenkaan tyhjä reissu. Kaulushaikara oli pitkin iltaan aktiivisesti äänessä ja siitä kiva vuodari.
Eilen maanantaina kävin Haapajärven Joutsenisennevalla katselemassa vesilintuja joita olikin erittäin hyvin. Tulvivalla turvepellolla oli mm. 150 tavia 112 joutsenta 80 sinikkoa 14 haapanaa ja 12 jouhisorsaa. Luvut on erittäin kivoja Haapajärvellä. Metsähanhia oli reilut kolmekymmentä. Päivä oli hyvin lämmin ja aurinkoinen. Mittarissa oli jopa +13 astetta varjon puolella. Tänään onkin ollut taas kylmä päivä ja tällähetkellä ulkona sataa räntää! Takapakkia siis taas havaittavissa. Iltapäivällä tuli vielä häly amerikantukkasotkasta joka on Laukaassa! Ei siinä muuten mitään mutta kun sitä ei ole eliksenä ja taas pitäis lähteä Laukaaseen :) pitää toivoa että se häippäsee johonkin. Jokatapauksessa nyt en ole taas sinne lähössä vaikka mieli tekisikin. Jospa se tulis spondena vastaan mutta jos se sinne Laukaan Lapinjärvelle jää asettumaan pitemmäksikin aikaan niin ties vaikka suunnitelmat muuttuisi :)
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Kevään ensimmäinen pyöräretki
Ekovuodarit näytti 26 lajia ennen viikonloppua ja lauantai-aamuna lähdinkin polkupyörällä kartuttamaan ekovuodareita mitkä koostui lähes täysin talven lajeista.
5.30 lähdin suunnitellulle 30 kilometrin fillarireissulle ja pihasta lähtiessään ekovuodareita rapsahti jo useampia. Pari kilometriä poljettuaan pysähdyin vaihteeksi kun rautiainen äänteli itsensä vuodariksi ja heti perään mukava vuodari tuli muuttavasta hemposta. Jatkoin matkaa kohti Siiponkosken isosaarta ja sitä ennen ekovuodareiksi ehdin kartuttamaan mm. pajusirkun, sepelkyyhkyn ja kapustarinnan. Isosaaren mukavin havis oli 2 laulavaa peukaloista. Matka jatkui uupuaavan kautta Kontiopuhtoon ja sieltä Autiorannalle josta koukkasin hieman Nivalan puolelle ja takaisin lyhyintä tietä. Retken kolmas vuodari oli Autiorannalla muuttaneet neljä lapinsirkkua. Ekovuodareita napsahti puolestaan vähän väliä. Loppumatkan mukavimpia havaintoja oli laulava laura ja kiertelevä hakki.
Lajeja kertyi 49
matkassa olin klo 5.30-10.15
sää oli kylmä ja aurinkoinen. Pakkasta lähtiessä -3 astetta ja palatessa lämmintä +2 astetta
5.30 lähdin suunnitellulle 30 kilometrin fillarireissulle ja pihasta lähtiessään ekovuodareita rapsahti jo useampia. Pari kilometriä poljettuaan pysähdyin vaihteeksi kun rautiainen äänteli itsensä vuodariksi ja heti perään mukava vuodari tuli muuttavasta hemposta. Jatkoin matkaa kohti Siiponkosken isosaarta ja sitä ennen ekovuodareiksi ehdin kartuttamaan mm. pajusirkun, sepelkyyhkyn ja kapustarinnan. Isosaaren mukavin havis oli 2 laulavaa peukaloista. Matka jatkui uupuaavan kautta Kontiopuhtoon ja sieltä Autiorannalle josta koukkasin hieman Nivalan puolelle ja takaisin lyhyintä tietä. Retken kolmas vuodari oli Autiorannalla muuttaneet neljä lapinsirkkua. Ekovuodareita napsahti puolestaan vähän väliä. Loppumatkan mukavimpia havaintoja oli laulava laura ja kiertelevä hakki.
Lajeja kertyi 49
matkassa olin klo 5.30-10.15
sää oli kylmä ja aurinkoinen. Pakkasta lähtiessä -3 astetta ja palatessa lämmintä +2 astetta
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Värivikainen sinisorsa ja Iisalmen taskun mäherrys
Lauantai-aamuna lähin maastoon heti aamulla kuuden maissa. Alkuun menin raviradalle ja sieltä napsahti vuodariksi muutava vihervarpunen ja pajusirkku sekä peräti viisi ääntelevää punarintaa. Hyötyjäteasemalle menin seuraavaksi jossa muutti pari västäräkkiä. Peippoja arvioin olevan vähintään 180 paikallisena, todennäköisesti kuitenkin reilusti yli kaksisataa. Savimäenpuhdossa kanalantien varren peltoja kävin vähän komppaamassa ja tarkoituksena saada viimein kiuru vuodariksi. 10 niitykirvistä oli pellolla mutta ei kiurua. Vuodariksi hoitui tuolla paikalla kulorastas ja kaksi muuttavaa kurkea. Tuulihaukka oli aamun viimeinen vuodari.
Kotona en kauaa ehtinyt olla kun tuli häly Iisalmessa olevasta mustapäätaskusta. Suunnitelmat oli päivälle jo tehty ja kuitenkaan kysymyksessä ei ollut megarari joten päätin muuttaa hieman sunnuntain suunnitelmia ja päätin lähteä aamusta Iisalmeen yrittämään vuoden ekaa elistä.
Sunnuntai-aamuna lähdin Pitkäsen Juhanin kanssa aamulla klo 3.30 kohti Iisalmea. Lähtö oli noin aikaisin sen takia että ei mene matka hukkaan kun voi kuunnella pöllöjäkin! Sillä asenteella tuli lähettyä että yhdenkin pöllön kuulee niin hyvä on. Kaksi varpuspöllöä kuului ennekuin kiuruvedelle päästyään alkoikin olla jo niin valoisaa että tiesi pöllösaldoksi tulevan kaksi varpuspöllöä. Toinen kuului Haapajärvellä ja toinen Pyhäjärvellä. Vuoden ensimmäinen peukaloinen kantautui puolestaan korviin Iisalmen puolella. Iisalmen Luuniemessä etsimme taskua turhaan vajaa parituntia kunnes luovutettiin. Linnusta ei tulluthaan havaintoja enää ensimmäisen päivän jälkeen. Näin usein käy kun tarpeeksi hidastelee. Muuttavat naurulokit ja punakylkirastas oli vuoden ensimmäiset meille.
Takaisin tullessa Pyhäjärven Tikkalansalmesta ei löytynyt telkkiä kummempaa vaikka paikkaan olikin huomattavasti kovemmat odotukset.
Iltapäivällä kävin vielä Nivalan puolella katsomassa että jos vaikka olisi petomuuttoa kun ilma oli sen verran lämmin ja aurinkoinen. Ainoastaan yksi paikallinen tuulihaukka saalisteli peltoaukealla. Kotia päin tullessa piti tsekata vielä uupuaavan pellot ja muutama sorsa olikin tulvapelloilla. Värivikainen sinisorsa oli koiras ja naaras sinisorsan seassa. Oli komean näköinen ja soitinki P-P:lle ja Samulille että jos vaikka kävis ottamassa sorsasta kuvaa. Itellä kun ei ole kameraa. No Paulilla Kuulosti vielä olevan ja se ottikin linnusta kuvia. En saanut kuvaa tähän loppuun joten olkoon se nyt sitten tuossa missä on.
Kotona en kauaa ehtinyt olla kun tuli häly Iisalmessa olevasta mustapäätaskusta. Suunnitelmat oli päivälle jo tehty ja kuitenkaan kysymyksessä ei ollut megarari joten päätin muuttaa hieman sunnuntain suunnitelmia ja päätin lähteä aamusta Iisalmeen yrittämään vuoden ekaa elistä.
Sunnuntai-aamuna lähdin Pitkäsen Juhanin kanssa aamulla klo 3.30 kohti Iisalmea. Lähtö oli noin aikaisin sen takia että ei mene matka hukkaan kun voi kuunnella pöllöjäkin! Sillä asenteella tuli lähettyä että yhdenkin pöllön kuulee niin hyvä on. Kaksi varpuspöllöä kuului ennekuin kiuruvedelle päästyään alkoikin olla jo niin valoisaa että tiesi pöllösaldoksi tulevan kaksi varpuspöllöä. Toinen kuului Haapajärvellä ja toinen Pyhäjärvellä. Vuoden ensimmäinen peukaloinen kantautui puolestaan korviin Iisalmen puolella. Iisalmen Luuniemessä etsimme taskua turhaan vajaa parituntia kunnes luovutettiin. Linnusta ei tulluthaan havaintoja enää ensimmäisen päivän jälkeen. Näin usein käy kun tarpeeksi hidastelee. Muuttavat naurulokit ja punakylkirastas oli vuoden ensimmäiset meille.
Takaisin tullessa Pyhäjärven Tikkalansalmesta ei löytynyt telkkiä kummempaa vaikka paikkaan olikin huomattavasti kovemmat odotukset.
Iltapäivällä kävin vielä Nivalan puolella katsomassa että jos vaikka olisi petomuuttoa kun ilma oli sen verran lämmin ja aurinkoinen. Ainoastaan yksi paikallinen tuulihaukka saalisteli peltoaukealla. Kotia päin tullessa piti tsekata vielä uupuaavan pellot ja muutama sorsa olikin tulvapelloilla. Värivikainen sinisorsa oli koiras ja naaras sinisorsan seassa. Oli komean näköinen ja soitinki P-P:lle ja Samulille että jos vaikka kävis ottamassa sorsasta kuvaa. Itellä kun ei ole kameraa. No Paulilla Kuulosti vielä olevan ja se ottikin linnusta kuvia. En saanut kuvaa tähän loppuun joten olkoon se nyt sitten tuossa missä on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)