Isokankaan viserrys Nivalan linturallissa

Joukkueelle ei hoksattu keksiä rallissa nimeä joten tällainen tuli heitettyä ilmoille purkutilaisuuden alussa. Joukkueessa oli minun lisäkseni Timo Meriläinen ja Veikka-Valtteri Österberg. Alunperin joukkueessa piti olla Aki Rantanen Orimattilasta mutta Aki jätti rallin väliin pitkän matkan vuoksi ja näin veikka tuli lyhyellä varoitusajalla Akin tilalle kolmanneksi.

Reittiä suunniteltiin etukäteen melko vähän mutta kuitenkin hyvin onnistuneesti. Aloituspaikka oli vielä aamullakin hieman epäselvä mutta päätettiin lähteä läheltä Haapaveden rajaa mevevältä isokankaantieltä.

Ennen viittä ajeltiin erkkisjärven lintutornin ohi ja todettiin erkkisjärven olevan sen verran tyhjän näköinen että ei viitsitty sieltä kuitenkaan aloittaa rallia. Ennen rallin alkua lähti erkkisjärven padolta myös taivaanvuohi joka me saatiin myöhemmin mutalammen takaa ässälajiksi kahden yksilön voimin.

Kello viiden aikamerkki kuunneltiin autossa kun ajeltiin ojaperäntietä. Aloituslajin veikkaus meni nappiin sillä kello oli melkein 5.02 kun räkättirastaat avasi rallin pinnalaarin.


Aamu lähti käyntiin rauhallisesti kun linnut alkoi pikkuhiljaa vasta heräilemään. Melko pian kuitenkin osui ensimmäinen parempi laji kohalle kun koppelo oli tiellä syömässä kiviä. Kellon lähestyessä kuutta tuli useampia hyviä lajeja peräjälkeen pieneltä alueelta isokankaantieltä. Kirjosiipikäpylintu lensi tööttäillen yli, pyy vihelsi metsässä ja pyyn ohella koiras mustarastas kotkotti pienen talon pihalla. Punatulkku ja urpiainen saatiin myös tässä vaiheessa ruksattua listalle ja yllättäen ainoastaan yhdellä joukkueella oli meidän lisäksi nämä kaksi lajia.

Ajeltiin kohti mutalampea ja peruslajeja tipahteli sieltä täältä. Peltopyytä yritettiin muutamasta paikasta ilman tulosta ja oli tarkoitus jo ajella suoraan mutalammelle kun oltiin rallattu jo lähes neljä tuntia ja ei oltu vielä päästy edes varsinaisen rallisuunnitelman aloituspaikkaan :)

Timo ehdotti kuitenkin vielä että käytäskö yksi peltotie tarkistamassa kun ajeltiin maliskylällä. Jo vain se passas ja hyvä niin. Kivitasku ja kiuru saatiin blokattua uusina lajeina kunnes hoksasin ladon katolla pienen pedon. Pysäytin auton ja oli tarkoitus katsoa lintu kaukoputkella mutta samantien lähtikin viiden metrin päästä peltopyypoikue jossa oli toistakymmentä poikasta. Se oli työvoitto ja vielä putkella tsekattiin peto joka osoittautui ampuhaukaksi. Neljä lajia tulikin 10 minutissa. Nyt oli hyvä lähteä jatkamaan matkaa suoraan kohti pirttimaantietä.

Pirttimaantieltä parhaimpina lajeina irtosi hetken syyslaulua esittänyt tiltaltti ja kulorastas joka päästi pari kertaa särisevän äänen.

Mutalampi tarjosi todella paljon lajeja vaikka nokikana ja mustakurkku-uikku jäikin uupumaan. Nämä linnut olikin ilmeisesti melko kähmyjä sillä mukuru näyttäytyi vain yhdelle ja nokikana kahdelle joukkueelle. Sorsia saatiin kuitenkin monta lajia. esim lapasorsa, uivelo, jouhisorsa tavi jne..

Tässä vaiheessa päätettiin pitää kahvitauko ja istahdettiin kiireemmäksi ajaksi laiturille mutustelemaan eväitä. Olikin rallin kannalta oikea veto jäähä syömään niille sijoille eikä syödä vauhdista. Tervapääskyt tuli lentelemään lammen päälle, palokärki huusi metsästä ja sokerina pohjalla pikkutikka lensi todella nätisti suoraan ylitse pudoten todennäköisesti kauemmaksi metsään.

Rallin puoliväli oli ohitettu ja päätettiin hieman poiketa alkuperäisestä reittisuunnitelmasta koska lajeja oli hyvin plakkarissa ja potentiaaliset lajit oli saatu mitä oli tarkoitus hoitaa Haapajärven ja Nivalan rajalta. Ajeltiin Jokikylälle ja Jokikylän sillalle pysähdyttiin pieneksi hetkeksi. Pulut huuteli sillat alta ja lapinsirri viiletti matalalla joen yli äännellen kohti pohjoista.

Tässä vaiheessa lajien tulo hiipui aikalailla ja jonkin aikaa menikin rauhalliseen tahtiin. Maailmanniityntieltä saatiin laulurastas jota pitkään pitikin odotella kunnes sattui kohalle. Kello oli jo melkein 12 kun selvittiin vasta hituran altaille. Altaat toikin useampia lajeja. Helpoimpana kalalokki ja parhaimpana kuovisirri. Suosirri jäi puuttumaan rallissa ainoastaan meidän joukkueelta joten hituran altailla olisi aikaisemmin aamulla/päivällä ollut nekin hoidettavissa kuten yleensäkin suosirri on altaiden runsain sirri.

Altailla pidettiin nyt lyhyempi kahvitauko kun mutalammella ja nyt laitettiin rallivaihde päälle. Aikaa ei ollut paljoa ja 13 peruslajia puuttui vielä. Siinä mielessä tilanne näyttikin hyvältä että lajeja oli mukavasti ja helppoja lajeja vielä paljon havaitsematta. Pieniä käynnistämisvaikeuksia oli kuitenkin meidän joukkueella loppukirin suhteen. Leppälintu ja kirjosieppo tuotti ylitsepääsemättömiä vaikeuksia eikää kumpaakaan saatu ralliin. Isolepinkäisetkään ei alkuun sattunut millään putkeen ja rallia 1.5 tuntia jäljellä. No isoleksa saatiin lajilistoille ja myöhemmin niitä näkyikin ainakin neljä lisää. Aittoperän silta ei tarjonnut mitään uutta eikä Haapaperältäkään lajimäärä lisääntynyt. Pedot osoittautui lähes aina tuulihaukoiksi joita ynnäiltiin omien laskujen mukaan rallissa ainakin 14! Lienee seuraavassa rallissa laji kuulunee peruslajilistoille. Nivalan keskustaa tultaessa plokkasin pähkinähakin lentävän melko kaukana. Urheilutiellä oli vielä rallin toinen hakki mutta turkinkyyhkyjä ei löyetty urheilutieltä eikä ammattikoulun lähettyviltäkään joten se jäi puuttumaan.

Viimeinen tunti rallissa pyörähti käyntiin ja kiire vain lisääntyi kun monta hyvää paikkaa oli käymättä ja kaikkia paikkoja ei enää ennättäisikään käydä tsekkaamassa.

Ajeltiin kiekon pelloille ja kottaraiset odottikin langalla ja yksi helppo laji hoitui samantien. Suopöllön piti tulla viimeistään täältä mutta aina ei vaan "helpot" lajitkaan loksahda kohdalle. Lehtokerttu lauloi ojanvarrella olevissa puskissa yllättäen ja tästä tulikin kiva bonuslaji jota ei enää viimeiselle tunnille osattu odottaa. Kalatiiraa ei jokivarresta löytynyt mutta rantasipi korvasi kuitenkin tiiran.

Aikaa reilu puolituntia ja suuntana erkkisjärvi. Hoideltiin montuilta törmäpääsky ja klo 13.40 kiivettiin torniin. Kalatiira oli järven äänekkäin lintu ja se hoitui jo ennen kuin päästiin torniin. Aikaa ei ollut enää montaa minuuttia kun järveltä löytyi kaksi silkkiuikkua ja järven takaa kuului meriharakoiden kirkuna. Rallin loppu meni täydellisesti ja peruslajipuutteita jäi vain 4 vaikka ainekset olisikin ollut huomattavasti suurempaankin määrää. Lajeja havaittiin 89 mikä oli meidän joukkueelle hyvä suoritus ja kakkossija tulikin jääden viisi lajia voittajajoukkueelle.

Kiitos Timolle ja Veikka-Valtterille hyvästä ralliseurasta, Haikaran Hannulle purkupaikasta ja purkupaikan järjestelyistä ja kiitos kaikille rallaajille hyvästä rallista. Oli hienoa todeta taas että jokainen joukkue oli valmiina ottamaan mukaan rallaajia jotka on vähemmän aikaa harrastanut tai muuten vain vähemmän rallannut. Sekin tuli todistettua että tähänkin aikaan vuodesta voi tehdä hyviä havaintoja. Kuten virtavästäräkki ja arosuohaukka osoittaa.

Isokankaan visertäjistä Jukka Österberg

Sininärhestä elis

Eilen Hannu Kiviojan löytämää sininärheä piti lähteä katsomaan kun lintu löytyi tänään uudelleen ja lintu oli vain reilun 50km päässä Sievissä.Huonon kuvan sain otettua puhelimella mutta olihan se komea lintu! Kuvaa surentamalla linnusta saa irti kuitenkin kaikista olennaisimman asian :)

Leppoista heinäkuuta

Reilu viikko mentiin kesälomalla että kiikarit sai olla rauhassa niinkuin myös linnutkin minun puolesta. Yllättäen viikko sitten sunnuntai-iltana tuli kuitenkin lähtö maastoon kun 15 kilometrin päässä Nivalan jokikylällä oli haarahaukka hallussa. Linnun oli löytänyt Matti Tynjälä päivällä ja lintu oli edelleen alkuillasta paikalla. Tällä kertaa lintua katseli J. Pitkäniemi, Aki Rantanen ja Mikael Rytkönen. Mikaelin kans oltiin aikasemmin oltu yhteydessä ja sovittiin että mikäli he saavat milvuksen haltuun niin lähen paikalle välittömästi. Ei mennyt kauaakaan kun puhelin soi ja Mikael kuuluttaa linnun olevan hallussa. Lähin saman tien Jokikylälle ja soitin heti myös Pauli-Pekalle linnusta. Paulilla suunta olikin sattumalta Oksava ja siitäpä ei Jokikylälle pitkä matka olekaan.

Klo 18.30 oltiin porukalla Jokikylällä ja melko pian lintu tuli mlkein päälle kaartelemaan. Pauli hoiti linnusta eliksen ja minullekin havainto oli vasta toinen eli linnusta tuli prosu sekä myös KPLY pinna. Staijattiin leppoisassa kesäillassa yhdessä ja juteltiin niitä näitä kun yllättäen pellon ylle tuli matalalla arosuohaukka koiras. Se tuntui vielä hienommalta kun milvus. Olihan macro kuitenkin sponde havainto. Yritettiin milvaria ja macroa vielä Haapajärvi pinnaksikin minulle mutta kumpaakaan ei nähty. Jokikylältä kun ei ole Haapajärven puolelle kilometriäkään ja laajat peltoalueet takaavat hyvät näköyhteydet. Todella hienosti katkesi lähes yhdeksän vuorokauden lintulakko kahteen vuodariin :) 13.7 vuoden ensimmäinen harmaahaikara lensi Veitsiniemen kohalla kun olin tulossa kummipojan kanssa ongelta eli vuodareita tulee joskus vaikka ei ole linturetkelläkään!

Maanantaina 18.7 yritin aamupäivällä Hpj:n puolelta edellisenä päivänä löytyneitä petoja mutta kumpikaan ei näyttäytynyt. kolmen kirjosiipikäpylinnun parvi kuitenkin lensi kohti etelää ja tästä vuodari. Samasta paikasta näkyi myös Hpj vuodariksi peltopyy.

Myöhemmin päivällä käytiin vielä Meriläisen Timon kanssa yrittämässä petoja mutta vain tavallisempia petoja näkyi. Yksi iso peto lensi varmaan 5 kilometrissä mutta se jäi määrittämättä. Habituksen perusteela ehkä pernis?

Keskiviikkona 20.7 edelleen yritin aikaisemmin löytyneitä petoja. Havainnot jäi yhteen muuttavaan harmaahaikaraan ja peräti 44 peltopyyn parveen. Kyseessä oli vähintään kaksi poikuetta ( 3 ad lintua +41 juv) hituran altaiden sirripuolta edustivat suosirrit seitsemällä yksilöllä.

Uupuaavan länsipuolella on ollut 180 töyhtöhyyppää 18-22.7 ja on lienee vieläkin. Seassa oli perjantaina myös 45 liroa, 4 suokukkoa ja 3 meriharakkaa.

Eilen 23.7 kävin Pyhäjärven kaivoksella tsiikaamassa kahlaajia. Kahlaajista paikalla oli 2 pikkutylliä 5 lapinsirriä 2 mustavikloa ja 8 valkovikloa. Räyskästä tuli yllättäen vuodari ja mukava sisämaan havis. Käenpiika piukutteli myös aamulla. Nokikanoja näkyi 1ad+4pull. Ruskosuohaukkoja kierteli kaksi yksilöä. Kaivoksella olin klo 6.30-8.50.

Kaivokselta näkee jokaiseen ilman suuntaan pitkälle joten muuton tarkkailuun paikka on hyvä. Kotia tultaessa tuli lähes samantien lintutiedotuksesta viesti että viiriäinen on äänessä Arvolassa. Kolme vuotias tyttö halusi todella kovasti mukaan ja ei muuta kun Adele mukaan ja lähettiin yhessä kuuntelemaan lintua. 20 minuutin odottelun jälkeen lintu aktivoitui ollen äänessä suhteeellisen aktiivisesti. Mukava vuodari ja Haapajärven osaltakin on vuodareita kertynyt jopa ennätys vauhtiin. Vuonna 2009 Haapajärvellä havaitsin 162 lajia ja tämänvoden lukema osoittaa 149 joten uusi HPJ vuodariennätys on haarukassa :) laitan loppuun pari kuvaa Pyhäjärven kaivokselta.

Eka kuvaassa näkymä länteen myötäauringossa ja toisessa itään eli altaille vastavalossa.

200 vuodaria katkaistu

23.6 tein retken Reisjärvelle. Mitään erikoisia lajeja ei näkynyt eikä uusia vuodareita näkynyt mutta päivän erikoisuutena oli mehiläishaukat joita näkyi kolmessa paikassa yhteensä 4 yksilön voimin.

Suopöllöjä on ollut tänävuonna runsaasti. Tässä yksi Reisjärven reissulla nähdyistä



Reisjärven Patokankaalla oli kaksi sirittäjää äänessä. Tämä kuva on siinä mielessä harvinainen että kuvaa ei ole otettu kaukoputken läpi.




28.6 Tiistaina Kävin Kärsämäen Nurmesjärven tsekkaamassa. Pikkutikka ja sirittäjä oli äänessä nokikanalla oli poikue, härkälintu oli vielä tiiviisti pesällä. Kaksi punasotkaa ja yksi heinätavi löytyi myös todella rehevältä järveltä josta on tähän aikaan vuodesta melko hankala kaivaa sorsia esiin.

Nurmesjärveltä tullessa pysähdys tuotti laulavan viitakerttusen ja ohi kiitävän ampuhaukan. Haapajärveltä löytyi vielä viirupöllö poikue jota en sen lähempää lähtenyt tarkastelemaan. Viirupöllömamma kun saattaa käydä kimppuun.

Reilua viikkoa myöheemmin Keskiviikkona 6.7 Kiertelin Haapajärvellä ja pistäydyin Nivalassa hituran altailla. Laskin huvikseen kaikki lajit ja yllättävän runsaasti lajeja kertyikin ottaen huomioon että juuri mikään lintu ei laulanut keskellä päivää helteisessä heinäkuussa. kahdessa tunnissa oli kasassa 50 lajia kuten härkälintu, mehiläishaukka ja mustapääkerttu. fasaanimamma ja 16 poikasta oli ehdottomasti mukava lisä retkelle.

jatkoin hituran altaille kahlaajien toivossa mutta paikalla oli kahlaajista ainoastaan muutama kuovi. Peltopyy poikue oli yllättäen kuitenkin altaiden reunalla kulkevalla tiellä.

Suomelle uusi lintulaji löytyi vähän ennen juhannusta Hämeenlinnasta nimittäin kyläpöllönen. Tieto linnusta tuli 23.6 mutta talonväen mukaan lintu oli ollut äänessä jo 4.6 alkaen. Itsellä ei ollut mitään saumaa lähteä bongaamaan lintua pitkän matkan ja reissujen vuoksi. Pauli-Pekan kanssa kuitenkin kyti kokoajan ajatus että käytäisiin bongaamassa lintu mikäli se olisi pitempään paikalla. No melko pitkään se olikin äänessä öisin mutta paria yötä meidän reissuun lähtöa aikasemmin lintu hiljeni.

Päätettiin silti lähteä reissuun koska tarkoitus oli retkeillä muuallakin kun Hämeenlinnassa. Perjantaina lähettiin klo 16 ajelemaan etelään päin. Ilta menikin täysin nappiin. Alkuun napsahti helppo vuodaripuute pikkulanttu ja minun vuodari numero 200 tulikin hienolla tavalla Jämsän Alhojärveltä amerikantukkasotkalla. Reissulla oli erikoinen varjopuoli nimittäin minulla oli vasen korva niin tukossa että se haittasi todella rajusti jopa lintujen kuuntelua!!! tällaista en ollut koskaan aikaisemmin kokenut ja nyt sellainen sattui vielä tämmöiseen saumaan =)

Hämeenlinna oli kyläpöllösen osalta tyhjä kuten arvata osattiinkin mutta Pauli sai pöllöspaikalta vuodariksi kehrääjän joita surisi kaksikin yksilöä. Aamun retkeily etelässä ei tarjonnut mitään yllättävää. Mustapääkerttuja oli useita ja jokunen uuttukyyhky. Valkohäntäkauris meni tien yli läheltä ja yksi hirvikin nähtiin. Aamulla kuuden aikaa takaisin tullessa myös Paulille tuli 200 vuodaria täyteen ruisrääkän narinalla. Näin ollen tällä hetkellä molemmilla on kasassa tuo sama luku ja nyt onkin pieni tauko päällä lintuhommista :) toissavuonna 200 tuli täyteen jo kesäkuussa mutta muutoin yleensä heinäkuussa on 200 vuosipinna kolahtanut kohdalle tällaisella lähiretkeilyllä ja joillakin elisbongailuilla.

Amerikantukkasotkasta ei kovin hääviä kuvaa tullut iltakymmeneltä kun otin kaukoputken läpi kuvan. Vieressä ui naaras punasotka.

Päivän valoisa aika alkaa lyhenemään.

Näinhän se on että kesäpäivänseisaus oli ja meni ja näin ollen syksyä kohti mennään. Eiköhän parhaat lomakelit ole vielä kuitenkin edessä? Heinäkuu kun ruukaa olla kesän lämpimin kuukausi.


Kalajoen reissu onnistui yli odotusten. Sääennuste lupaili vesisadetta tänne ja Kalajoelle myöhemmin aamulla joten lähinkin jo aikaisin liikkeelle että keli olisi suhteellisen hyvä.


3.15 Lähin ajelemaan kohti Kalajokea ja poikkesin matkalla Ylivieskassa olevilla soramontuilla ja yritin kaulushaikarasta saaha vuodaria. Ei tärpännyt mutta ihan mukava havainto tuli kuitenkin kun kuulin sarvipöllön poikasten ääntä. Kuulin kahden linnun äänen. Illalla Lahden Timo oli käynyt bongaamassa linnut ja kuullut kolmen linnun huutavan eli poikasia oli vähintään se kolme.

Minä puolestaan yritin Ylivieskan lörpänkurusta bongata Timon löytämää idänuunilintua mutta lintua en kuullut kovasta yrityksestä huolimatta. Koko vuoden uusi hyttysennätys tuli tuolta paikalta helposti. Hyttysmyrkky olisi voinut olla oiva ratkaisu tuonne paikkaan.

Rouva fortuna ei hymyillyt vielä kolmannellakaan kerralla kun yritin Kalajoen lentokentältä lullulaa. Kai tässä valmistauduttiin vasta parempiin hetkiin?

Letonnokalle meno olikin normaalia hitaampaa kun ensin rytikerttunen odotetusti karttui vuodarilistalle. Tätä osasinkin odottaa tiirahavaintojen perusteella mutta luhtakerttunen Tuli täysin spondena ja maistukin sitäkin paremmalta. Molemmat kerttuset oli välissä yhtäaikaa äänessä ja oli harvinaista herkkua näillä korkeuksilla kuunnella näitä kahta lajia.

karikukkoja oli letonnokalla kaksi yksilöä kuten myös merikihuja.

Vihaspauhan kaarisillan äänekkäin lintu oli meriharakka (muokkaamaton puhelimella
otettu kuva)



Muuta mukavaa vihaspauhalta oli mm.

pikku ja lapinsirri sekä 6 pikkutiiraa.

Aamusta jäi hyvä maku ja niin meno kun paluumatkallakin satoi vettä mutta Kalajoella sai lintuja katella poutasäässä.

Viimeiset tulee ja ensimmäiset on jo lähtenyt

Vuodariksi 18.6 viitakerttunen joka halusi laulaa mahdollisimman näkyvällä paikalla (kuvat otettu kännykällä)







Näinhän se on että Kohta viimeisetkin muuttolinnut on saapuneet ja ekat on lähtenyt jo etelään. En ala tuosta spekuleeraamaan enempää vaan kirjottelen lyhyesti kuukauden varrelta olevia havaintoja.


21.5 Tehtiin Paulin kanssa perinteinen kevätretki lohtajan ohtakariin. Ohtakari ei tarjonnut mitään erikoista mutta ei myöskään pettänyt sillä saatiin tukku mukavia vuodareita ja aamu oli muutenkin kaikinpuolin mukava. Koivumäen Kari Kokkolasta tuli samoihin aikoihin kans seuraamaan muuttoa.

Gavia ja melaniitta muutto oli todella vaisua. Tässä poimintoja aamulta.

Muuttavia: 2 valkoposkihanhia 2 haahkaa 10 merimetsoa 4 ruokkia 6 riskilää ja suopöllö.

Paikallisena saaressa oli esimerkiksi. Nuolihaukka 2 käenpiikaa, sirittäjä 3 punavarpusta ja sinirinta.

Merellä kellui paikallisena esim. 3 riskilää ja 3 allia.


23.5 Aamulla uudeksi Haapajärvi pinnaksi huuteli luhtahuitti. Lintu oli Murisjärvellä ja toki hyvinkin odotettu HPJ pinna.

Päivällä kävin bongaamassa Utajärven ahmasjärvellä valkoposkitiiran. Lampilan Petrin löytämä lintu oli ilmeisesti 11.Suomessa havaittu valkoposkitiira. Edellisestä Suomessa havaitusta valkoposkitiira havainnosta olikin vierähtänyt jo 11 vuotta ja tämä oli kolmas havainto 16 vuoteen! hieno löytö kertakaikkiaan!

Toukokuun lopulla Oltiin kuusamossa neljä päivää perheen kanssa. Maastossa tuli käytyä mutta mitään kovin ihmeitä ei kuitenkaa näkynyt. Sponde sinipyrstö rukalta oli mukava löytää. Vihtasalmen lintutornilla ollut harmaasorsapari kuului myös reissun mukavimpiin haviksiin.

Kuusamossa näytti jäniksiä olevan todella runsaasti sillä laskin niitä yhden aamun retkellä peräti 21 yksilöä ja yhdeltä paikalta näin yhtäaikaa 7 luppakorvaa. Poroja oli maantien reunoilla siellä täällä



3-4.6 Oleva Haapajärvi maraton tulikin käytyä läpi jo aikasemmin.

9.6 Kävin katsomassa pitkäjalkaa Limingassa Virkkulan lintutornilla. Kyseessä oli vasta Suomen 10. pitkäjalka havainto.

18.6 Haapajärven yölaulaja anti oli heikko mutta parempi silti kuin viikko sitten. Viikko takaperin ei kuultu ainuttakaan yölaulajaa paulin kanssa jos ei ruokokerttusia lasketa.

Nyt kuulin yhden viitakerttusen ja yhden äänivikaisen ruisrääkän. Etelässä lukemat olisi aikalailla erillaisia jos siellä kävisi yölaulajia kuuntelemassa :)

Huomenna olisi tarkoitus käydä aamulla Kalajoella ja vuodareiksi yritän saada mm. idulia, viiriäistä, kaulushaikaraa, rytikerttusta, karikukkoa ja ylipäätään kahlaajia. kolmeen vuodariin olisin jo tytyväinen. Katsotaan miten käy? :)

Kyyhkylän Tiirojen Haapajärvi maraton

Muutama viikko sitten Paulin kanssa alettiin suunnittelemaan omaa lintumaratonia ja tarkoituksena havaita Haapajärvellä mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnissa. Viikonloput on ollut molemmilla todella kiireisiä ja tiukan aikataulun vuoksi väliin jäi niin KPLY:n kesäralli PPLY:n kevätralli kun myös tuleva Kuusamon SM-lintumaraton mikä taas ruokki sitä että päätettiin pitää oma maraton ilman vastustajia :)

Päätettiin rallata ihan kahestaan kun kerran oman kunnan alueella oltiin ja Kyyhkylän Tiirat halusi myös kokeilla paljonko lajeja heltiää vuorokaudessa omasta kotikunnasta. Pauli asuu nykyään Oulussa mutta on asunut ikänsä täällä kuten myös minä. Sovittiin että molempien pitää havaita lajit eli ei riitä että pelkästään toinen havaitsee. Kaikki lajit on myös havaittu ilman atrappia. Keli oli vuorokauden aikana aurinkoinen Lämpötila vaihteli + kuuden ja +16 asteen välillä. Päivä oli melko tuulinen mutta yöllä oli tyyntä. Muutama laji pohjustettiin edellisen päivän lyhyillä retkillä :) Mutta keron pidemmittä alkupuheitta miten vuorokausi meni Haapajärven maastossa. Maraton kertomus kun venyy kuitenkin liian pitkäksi!

Paulin otin kyyytiin Tiitonrannalta klo 4.20 ja lähettiin ajelemaan kohti aloituspaikkaa.


Aloitettiin Hirsinevalta 3.6 klo 5.09 ja paikka valikoitui sillä että sinne oli aika pitkä ajomatka ja kävelläkin sai jonkin verran. Matkalla on myös hyviä metsäteitä joten sieltä olis tarkoitus saada aamun laululintuja.

Aloituslajiksi kirjattiin pikkukuovi joka on Haapajärvellä melko vähälukuinen. Mulle se oli myös HPJ vuodari. Samaan aikaan kirjattiin myös maratonin ainoat keltavästäräkit. Teeri,kapustarinta ja korppi havaittiin myös saman tien. Tärkeitä suolajeja saatiin heti alkuun ja fiilis olikin heti todella loistava. Paulin korvaan piukutti käenpiika kaukaa ja minun piti ihan kunnolla keskittyä että kuulin linnun myös. Pian lintu kuuluikin paremmin. Joko lintu vaihtoi paikkaa tai korvat herkistyi käenpiian laululle? Tämä oli ainut käenpiika meille joten pinna oli arvokas.

Metsäautotieltä lajeja alkoi tipahdella tasaiseen tahtiin kuten tiltaltti, rautiainen ja hernekerttu. Näitä kuultiin muutamia vuorokauden aikana.

Suuntana oli Nuijunjärvi jota kohti ajaessa pysähdeltiin muutamaan otteeseen. Pari kilometriä ennen järveä saatiin komea koiras mustapääkerttu pinnalaariin.

Nuijunjärvi päätti näyttää parhaat puolensa ja kaikki näytti menevän putkeen. Heti järveltä löytyi vesipääsky josta tuli minulle uusi Haapajärvi pinna! myös ainoa härkälintu ja metsähanhi löytyi nuijunjärveltä. Vaihettiin paikkaa ja katsottiin järvelle toiselta puolelta. Melkein saman tien sain putkeen koiras heinätavin ja tästäkin tuli odotettu HPJ pinna! Siis kaksi Haapajärvi pinnaa tunnissa. Fiilis oli todella loistava kun kaikki meni putkeen. Lintu ei kauaa ollut avovedessä vaan lensi ruohikkoon mutta Paulikin ehti lintua katsella jonkin aikaa.


Matka jatkui kohti Kuusaanjärveä ja matkalla maratonin ainoa töyhtötiainen kuulutti itsensä pinnalistalle. 3 tuntia oli nyt takana vuorokauden koitoksesta ja lajeja kasassa tasan 70

Kuusaanjärvi ei yllättänyt vaan oli lähes tyhjä. Kalatiira, rantasipi, törmäpääsky, sinitiainen ja tuulihaukka kuitenkin koristivat tässä vaiheessa uusina lajeina lajilistaa.

Koska aamu oli ollut lähes täydellinen niin tässä vaiheessa olikin jo sitten huomattavasti rauhallisempaa. Settijärvi oli lähes tyhjä vesilinnuista muutamaa telkkää lukuunottamatta. Kiuru liversi ainostaan uutena lajina.

Pauli oli nähnyt edellisenä iltana kottaraisen Aholantien risteyksen tuntumassa joten päätettiin ohikulkiessaan katsoa vieläkö lintu löytyy samoilta apajilta. Ei tarvinnu lintua odotella. Kottarainen riensi saman tien näytille että täällä minä oon! Ensimmäinen vuorokauden viidestä peltosirkusta ilmiantoi itsensä myös tässä vaiheessa.

Koposperän metsäiseltä tiepätkältä odoteltiin useita lisälajeja. Aamun laululinnut oli kuitenkin pääasiassa jo hiljentynyt. Kulorastas ja viherpeippo ainoastaan tuli täydentämään lajilistaa.

Kurkinevalla käynti osittautui hyväksi ratkaisuksi. Ainoat pikkutyllit hoitui sieltä ja näin ollen niitä ei tarvinnu lähteä erikseen "hakemaan" kaukaa Leväniemestä josta tuskin muita lajeja olisi voinut tullakaan? Ensimmäinen närhi hoitui myös kurkinevan tieltä. Närhi on osoittautunut joskus tähän aikaan todella haastavaksi lajiksi mutta nyt ei tarvinnut närhen kanssa "tapella". Vielä niittykirvinen mahtui ensimmäiseen neljännekseen ja näin ollen 6 tunnin jälkeen lajeja oli kasassa 82

Seuraava laji olikin oikea "fiilislaji" kun ajeltiin kurkinevantieltä pois. Mehiläishaukka tuli matalalla niin lähelle että Paulikin jo sekosi sanoissa ;)

Pysäytettiin auto ja jäätiin ihastelemaan lintua hetkeksi. Paulilla kulki kamera mukana ja Paulin ottamia kuvia maratonilta löytynee lienee osoitteesta

www.kyyhkylantiirat.blogspot.com

Jouttenisennevalla nähtiin pian vielä toinen mehiläishaukka joka oli eri lintu kun kurkinevan mehiläinen.

Pitkässä liturallissa tai maratonilla on tapana että jossain vaiheessa lajien tulo hiipuu rajusti ja meillä tämä tapahtui tässä vaiheessa. Ruskosuohaukka saatiin vielä kuonanjärveltä melko pian mutta sen jälkeen puolitoista tuntia meni ilman ensimmäistäkään lajia.

Koskenperältä yritettiin mm. pikkulepinkäistä mutta punavarpusia kummempaa ei löytynyt. Päätettiin jättää Nokkoudenperä ja puronperä kokonaan käymättä ja mennä hyötyjäteasemalle petostaijiin. Mitään ei kuitenkaan liikkunut ja ei nähty pedon petoa. Petotilanne meillä oli muutenkin huono ja klo 14 meillä oli vain 3 petolajia!

7 tuulihaukkaa 2 mehiläishaukkaa ja ruskosuohaukka. Tuulihaukkoja siis löytyi kuitenkin kiitettävästi.

Tästä edettiin tahtiin tunti/laji.

Pikkuvarpunen, meriharakka ja silkkiuikku löytyi melko odotetuilta paikoilta mutta sen jälkeen etsittiin turhaan niin pyytä, peukaloista kun kivitaskua. Kivitasku tuntui olevan varsinkin täysin hukassa. Niin monessa potentiaalisessa paikassa sitä haettiin. Rallia oli takana reilu 10 tuntia ja pienoinen väsynyt fiilis alkoi painaa kun oli tyhjää tyhjän perään. Mutta linturalleissa ja maratoneilla kaikki voi muuttua niin nopeasti kuten nytkin.

Ajeltiin Kumisevassa kohti keskustaa kun tien yli meni varpushaukka varis perässä. Yksi varpushaukka piristi kummasti mieltä ja tässä vaiheessa päätettiin että yritetään rautatieasemalta kivitaskua ja pulua ja sen jälkeen tilataan pitsa!

Ei meinannu alkuun löytyä kumpakaan mutta kumpikin löytyi silti pienen hakemisen jälkeen :)

Maratonin ainoan kivitaskun Pauli kaivoi todella hienosti esille. Nyt pitsaa tilaukseen ja päätettiin mennä isosaareen syömään. Luonnonhelmassa pitsa maistui muuten todella hyvälle!

Isosaari tarjosi pitsan lisäksi myös puukiipijän joka oli hienosti sekä näytillä että kuuluvasti äänessä. Näinpä maraton oli tässä vaiheessa puolessa välissä ja lajeja kasassa 92

Matka jatkui uupuaavalle joka äkkiseltään näytti tyhjältä. Löysin kuitenkin järven toiselta puolelta isolepinkäisen istumasta pajussa ja tästä saatiin kirjattua uusi mukava laji.

Aholanjärvelle menoa oltiinkin lykätty jo pitkään ja päätettiin että nyt on aika lähteä sinne. Nuolihaukka oli odotuslistalla ykkösenä ja heti järvelle saavuttuaan lintu löytyikin helposti kahdenkin yksilön voimin. Pauli oli tässä vaiheessa loistavassa vireessä sillä ensiksi hän kaivoi korkelta taivaalta uudeksi lajiksi kanahaukan ja hetkeä myöhemmin Aholan pelloilta kaksi suopöllöä ja sinisuohaukan. Petotilannekin muuttui huomattavasti mukavammaksi meidän osalta.

klo oli 19.30 ja mietittiin että miten jatketaan tästä eteenpäin. Päätettiin käydä Murisjärvellä jossa olin kuullut aikasemmin keväällä luhtahuitin. Vielä oli aurinko korkealla ja yölaulajien kannalta aivan liian aikaista mutta päätettiin kuitenkin järvellä käydä sillä mistä tuota tietää vaikka huitti vähän jo virittelisi tai tältä "erämaalammelta" löytyisi jotain muuta hauskaa. Mitään hauskaa siellä ei valitettavasti ollut. Maratonin ehdottomasti vihaisimmat ja nälkäisimmät hyttyset oli kuitenkin täällä!

Takaisin järveltä ajeltaessa plakkariin tuli pitkään ja hartaasti odotettu käpytikka. Lintu oli hakkuuakolla ja hyvin kähmy ja liikkui pääasiassa maassa. Käpytikan näkeminen harvoin tuntuu noin hyvältä :) se olikin 24 tunnin aikana ainut käpytikka minkä havaitsimme.

Pieni tauko pidettiin Oksavalla puolikymmenen maissa mutta kauaa ei maltettu olla paikalla vaan lähettiin jatkamaan matkaa.

Melkein kaksi tuntia meni että ei havaittu ensimmäistäkään uutta lajia ja taas väsymyspykälä nousi asteen verran ennenkuin paskonniityllä kajahti!

Huuhkaja oli ihan selvästi äänessä. Molemmat kuuli sen heti. Samantien naaras vastasi. Tätä jatkui reilut viisi mininuttia mitä kuunneltiin ja äänet tuli suht läheltä. Kesäkuussa ja huuhkajat vetää täysillä. Tätä en ollutkaan aikasemmin kuullut. Mentiin tarkastamaan Haaganlampi ja nyt rouva fortuna hymyili meille täysillä. Harmaasorsa naaras kellui keskellä lampea melko lähellä avovedessä. Ei olisi 100 lajia voinut mennä paljon mukavammalla lajilla rikki :)

Pieniä lampia kierreltiin ja yölaulajia etsittiin kunnes klo 0.15 Koskenperällä tärppäsi. Pensassirkkalintu oli lähellä todella hienosti äänessä. Maistui hunajalle!

Seuraavat 2.5 tuntia meni hiljakselleen ja ei löytynyt vaan yölaulajia. Klo 1.40 piti laittaa jo talvitakkia päälle. Sen verran meni ilma jo kylmäksi.

Isosaari tuo paikka jossa olen kulkenut 12-vuotiaasta lähtien päätti tuon 2.5 tunnin linnuttoman jakson. Satakieli kuului järven toiselta puolelta hienosti ja itse olin jo ehtinyt sopeutua ajatukseen että sitä ei nyt saatu maratonille. Sen takia lintua oli sitäkin mukavampi kuunnella. Hetkeä myöhemmin kuusitiainen oli herännyt yöunilta ja viritteli jo kaunista yksitoikkoista jankutusta.

Aikaa oli jäljellä vielä pari tuntia ja vielä päätettiin lähteä Niinijärvelle jossa oli tiedossa sirittäjä ja mustakurkku-uikku jotka edellisen päivän pienellä retkellä havaitsin. Niinijärvellä käynti menikin täydellisesti putkeen. Sirittäjä oli äänessä niinijärvelle menevän tien varressa ja pian sen jälkeen peukaloinen kuultiin vihdoin myös. Isosaareessa lintu ei vaan halunnut olla äänessä vaikka paikan piti olla lähes varma peukaloiselle edellisten vuosien sekä tämänkin vuoden perusteella.
Mustakurkku-uikkua piti haeskella tovin mutta sen löytyminen tuntuikin sen takia sitäkin paremmalta. Aikaa oli vielä reilu tunti ja päätettiin yrittää viimeisellä tunnilla metsäautoteiltä mm. pyytä, metsoa ja palokärkiä. Mitään niistä ei löytynyt tai kuulunut kun tie loppui ja tultiin maantielle.

Päätekohteeksi valittiin Hautaperän allas josta tarkoitus yrittää puuttuvia vesilintuja joita oli mm. kuikka, uivelo ja koskelot.

klo 4.55 löytyi kiviltä nukkumasta vielä tukkakoskelo pari joka olikin meille viimeinen ja 107.laji

Hauskaa oli ja tarkoitus on uusia tämä juttu tulevaisuudessa. Elämyksiä tarjottiin paljon 24 tunnille!

Helpoimmat lajipuutteet Haapajärven vinkkelistä oli urpiainen, pyy ja palokärki