Muutama viikko sitten Paulin kanssa alettiin suunnittelemaan omaa lintumaratonia ja tarkoituksena havaita Haapajärvellä mahdollisimman monta lintulajia 24 tunnissa. Viikonloput on ollut molemmilla todella kiireisiä ja tiukan aikataulun vuoksi väliin jäi niin KPLY:n kesäralli PPLY:n kevätralli kun myös tuleva Kuusamon SM-lintumaraton mikä taas ruokki sitä että päätettiin pitää oma maraton ilman vastustajia :)
Päätettiin rallata ihan kahestaan kun kerran oman kunnan alueella oltiin ja Kyyhkylän Tiirat halusi myös kokeilla paljonko lajeja heltiää vuorokaudessa omasta kotikunnasta. Pauli asuu nykyään Oulussa mutta on asunut ikänsä täällä kuten myös minä. Sovittiin että molempien pitää havaita lajit eli ei riitä että pelkästään toinen havaitsee. Kaikki lajit on myös havaittu ilman atrappia. Keli oli vuorokauden aikana aurinkoinen Lämpötila vaihteli + kuuden ja +16 asteen välillä. Päivä oli melko tuulinen mutta yöllä oli tyyntä. Muutama laji pohjustettiin edellisen päivän lyhyillä retkillä :) Mutta keron pidemmittä alkupuheitta miten vuorokausi meni Haapajärven maastossa. Maraton kertomus kun venyy kuitenkin liian pitkäksi!
Paulin otin kyyytiin Tiitonrannalta klo 4.20 ja lähettiin ajelemaan kohti aloituspaikkaa.
Aloitettiin Hirsinevalta 3.6 klo 5.09 ja paikka valikoitui sillä että sinne oli aika pitkä ajomatka ja kävelläkin sai jonkin verran. Matkalla on myös hyviä metsäteitä joten sieltä olis tarkoitus saada aamun laululintuja.
Aloituslajiksi kirjattiin pikkukuovi joka on Haapajärvellä melko vähälukuinen. Mulle se oli myös HPJ vuodari. Samaan aikaan kirjattiin myös maratonin ainoat keltavästäräkit. Teeri,kapustarinta ja korppi havaittiin myös saman tien. Tärkeitä suolajeja saatiin heti alkuun ja fiilis olikin heti todella loistava. Paulin korvaan piukutti käenpiika kaukaa ja minun piti ihan kunnolla keskittyä että kuulin linnun myös. Pian lintu kuuluikin paremmin. Joko lintu vaihtoi paikkaa tai korvat herkistyi käenpiian laululle? Tämä oli ainut käenpiika meille joten pinna oli arvokas.
Metsäautotieltä lajeja alkoi tipahdella tasaiseen tahtiin kuten tiltaltti, rautiainen ja hernekerttu. Näitä kuultiin muutamia vuorokauden aikana.
Suuntana oli Nuijunjärvi jota kohti ajaessa pysähdeltiin muutamaan otteeseen. Pari kilometriä ennen järveä saatiin komea koiras mustapääkerttu pinnalaariin.
Nuijunjärvi päätti näyttää parhaat puolensa ja kaikki näytti menevän putkeen. Heti järveltä löytyi vesipääsky josta tuli minulle uusi Haapajärvi pinna! myös ainoa härkälintu ja metsähanhi löytyi nuijunjärveltä. Vaihettiin paikkaa ja katsottiin järvelle toiselta puolelta. Melkein saman tien sain putkeen koiras heinätavin ja tästäkin tuli odotettu HPJ pinna! Siis kaksi Haapajärvi pinnaa tunnissa. Fiilis oli todella loistava kun kaikki meni putkeen. Lintu ei kauaa ollut avovedessä vaan lensi ruohikkoon mutta Paulikin ehti lintua katsella jonkin aikaa.
Matka jatkui kohti Kuusaanjärveä ja matkalla maratonin ainoa töyhtötiainen kuulutti itsensä pinnalistalle. 3 tuntia oli nyt takana vuorokauden koitoksesta ja lajeja kasassa tasan 70
Kuusaanjärvi ei yllättänyt vaan oli lähes tyhjä. Kalatiira, rantasipi, törmäpääsky, sinitiainen ja tuulihaukka kuitenkin koristivat tässä vaiheessa uusina lajeina lajilistaa.
Koska aamu oli ollut lähes täydellinen niin tässä vaiheessa olikin jo sitten huomattavasti rauhallisempaa. Settijärvi oli lähes tyhjä vesilinnuista muutamaa telkkää lukuunottamatta. Kiuru liversi ainostaan uutena lajina.
Pauli oli nähnyt edellisenä iltana kottaraisen Aholantien risteyksen tuntumassa joten päätettiin ohikulkiessaan katsoa vieläkö lintu löytyy samoilta apajilta. Ei tarvinnu lintua odotella. Kottarainen riensi saman tien näytille että täällä minä oon! Ensimmäinen vuorokauden viidestä peltosirkusta ilmiantoi itsensä myös tässä vaiheessa.
Koposperän metsäiseltä tiepätkältä odoteltiin useita lisälajeja. Aamun laululinnut oli kuitenkin pääasiassa jo hiljentynyt. Kulorastas ja viherpeippo ainoastaan tuli täydentämään lajilistaa.
Kurkinevalla käynti osittautui hyväksi ratkaisuksi. Ainoat pikkutyllit hoitui sieltä ja näin ollen niitä ei tarvinnu lähteä erikseen "hakemaan" kaukaa Leväniemestä josta tuskin muita lajeja olisi voinut tullakaan? Ensimmäinen närhi hoitui myös kurkinevan tieltä. Närhi on osoittautunut joskus tähän aikaan todella haastavaksi lajiksi mutta nyt ei tarvinnut närhen kanssa "tapella". Vielä niittykirvinen mahtui ensimmäiseen neljännekseen ja näin ollen 6 tunnin jälkeen lajeja oli kasassa 82
Seuraava laji olikin oikea "fiilislaji" kun ajeltiin kurkinevantieltä pois. Mehiläishaukka tuli matalalla niin lähelle että Paulikin jo sekosi sanoissa ;)
Pysäytettiin auto ja jäätiin ihastelemaan lintua hetkeksi. Paulilla kulki kamera mukana ja Paulin ottamia kuvia maratonilta löytynee lienee osoitteesta
www.kyyhkylantiirat.blogspot.com
Jouttenisennevalla nähtiin pian vielä toinen mehiläishaukka joka oli eri lintu kun kurkinevan mehiläinen.
Pitkässä liturallissa tai maratonilla on tapana että jossain vaiheessa lajien tulo hiipuu rajusti ja meillä tämä tapahtui tässä vaiheessa. Ruskosuohaukka saatiin vielä kuonanjärveltä melko pian mutta sen jälkeen puolitoista tuntia meni ilman ensimmäistäkään lajia.
Koskenperältä yritettiin mm. pikkulepinkäistä mutta punavarpusia kummempaa ei löytynyt. Päätettiin jättää Nokkoudenperä ja puronperä kokonaan käymättä ja mennä hyötyjäteasemalle petostaijiin. Mitään ei kuitenkaan liikkunut ja ei nähty pedon petoa. Petotilanne meillä oli muutenkin huono ja klo 14 meillä oli vain 3 petolajia!
7 tuulihaukkaa 2 mehiläishaukkaa ja ruskosuohaukka. Tuulihaukkoja siis löytyi kuitenkin kiitettävästi.
Tästä edettiin tahtiin tunti/laji.
Pikkuvarpunen, meriharakka ja silkkiuikku löytyi melko odotetuilta paikoilta mutta sen jälkeen etsittiin turhaan niin pyytä, peukaloista kun kivitaskua. Kivitasku tuntui olevan varsinkin täysin hukassa. Niin monessa potentiaalisessa paikassa sitä haettiin. Rallia oli takana reilu 10 tuntia ja pienoinen väsynyt fiilis alkoi painaa kun oli tyhjää tyhjän perään. Mutta linturalleissa ja maratoneilla kaikki voi muuttua niin nopeasti kuten nytkin.
Ajeltiin Kumisevassa kohti keskustaa kun tien yli meni varpushaukka varis perässä. Yksi varpushaukka piristi kummasti mieltä ja tässä vaiheessa päätettiin että yritetään rautatieasemalta kivitaskua ja pulua ja sen jälkeen tilataan pitsa!
Ei meinannu alkuun löytyä kumpakaan mutta kumpikin löytyi silti pienen hakemisen jälkeen :)
Maratonin ainoan kivitaskun Pauli kaivoi todella hienosti esille. Nyt pitsaa tilaukseen ja päätettiin mennä isosaareen syömään. Luonnonhelmassa pitsa maistui muuten todella hyvälle!
Isosaari tarjosi pitsan lisäksi myös puukiipijän joka oli hienosti sekä näytillä että kuuluvasti äänessä. Näinpä maraton oli tässä vaiheessa puolessa välissä ja lajeja kasassa 92
Matka jatkui uupuaavalle joka äkkiseltään näytti tyhjältä. Löysin kuitenkin järven toiselta puolelta isolepinkäisen istumasta pajussa ja tästä saatiin kirjattua uusi mukava laji.
Aholanjärvelle menoa oltiinkin lykätty jo pitkään ja päätettiin että nyt on aika lähteä sinne. Nuolihaukka oli odotuslistalla ykkösenä ja heti järvelle saavuttuaan lintu löytyikin helposti kahdenkin yksilön voimin. Pauli oli tässä vaiheessa loistavassa vireessä sillä ensiksi hän kaivoi korkelta taivaalta uudeksi lajiksi kanahaukan ja hetkeä myöhemmin Aholan pelloilta kaksi suopöllöä ja sinisuohaukan. Petotilannekin muuttui huomattavasti mukavammaksi meidän osalta.
klo oli 19.30 ja mietittiin että miten jatketaan tästä eteenpäin. Päätettiin käydä Murisjärvellä jossa olin kuullut aikasemmin keväällä luhtahuitin. Vielä oli aurinko korkealla ja yölaulajien kannalta aivan liian aikaista mutta päätettiin kuitenkin järvellä käydä sillä mistä tuota tietää vaikka huitti vähän jo virittelisi tai tältä "erämaalammelta" löytyisi jotain muuta hauskaa. Mitään hauskaa siellä ei valitettavasti ollut. Maratonin ehdottomasti vihaisimmat ja nälkäisimmät hyttyset oli kuitenkin täällä!
Takaisin järveltä ajeltaessa plakkariin tuli pitkään ja hartaasti odotettu käpytikka. Lintu oli hakkuuakolla ja hyvin kähmy ja liikkui pääasiassa maassa. Käpytikan näkeminen harvoin tuntuu noin hyvältä :) se olikin 24 tunnin aikana ainut käpytikka minkä havaitsimme.
Pieni tauko pidettiin Oksavalla puolikymmenen maissa mutta kauaa ei maltettu olla paikalla vaan lähettiin jatkamaan matkaa.
Melkein kaksi tuntia meni että ei havaittu ensimmäistäkään uutta lajia ja taas väsymyspykälä nousi asteen verran ennenkuin paskonniityllä kajahti!
Huuhkaja oli ihan selvästi äänessä. Molemmat kuuli sen heti. Samantien naaras vastasi. Tätä jatkui reilut viisi mininuttia mitä kuunneltiin ja äänet tuli suht läheltä. Kesäkuussa ja huuhkajat vetää täysillä. Tätä en ollutkaan aikasemmin kuullut. Mentiin tarkastamaan Haaganlampi ja nyt rouva fortuna hymyili meille täysillä. Harmaasorsa naaras kellui keskellä lampea melko lähellä avovedessä. Ei olisi 100 lajia voinut mennä paljon mukavammalla lajilla rikki :)
Pieniä lampia kierreltiin ja yölaulajia etsittiin kunnes klo 0.15 Koskenperällä tärppäsi. Pensassirkkalintu oli lähellä todella hienosti äänessä. Maistui hunajalle!
Seuraavat 2.5 tuntia meni hiljakselleen ja ei löytynyt vaan yölaulajia. Klo 1.40 piti laittaa jo talvitakkia päälle. Sen verran meni ilma jo kylmäksi.
Isosaari tuo paikka jossa olen kulkenut 12-vuotiaasta lähtien päätti tuon 2.5 tunnin linnuttoman jakson. Satakieli kuului järven toiselta puolelta hienosti ja itse olin jo ehtinyt sopeutua ajatukseen että sitä ei nyt saatu maratonille. Sen takia lintua oli sitäkin mukavampi kuunnella. Hetkeä myöhemmin kuusitiainen oli herännyt yöunilta ja viritteli jo kaunista yksitoikkoista jankutusta.
Aikaa oli jäljellä vielä pari tuntia ja vielä päätettiin lähteä Niinijärvelle jossa oli tiedossa sirittäjä ja mustakurkku-uikku jotka edellisen päivän pienellä retkellä havaitsin. Niinijärvellä käynti menikin täydellisesti putkeen. Sirittäjä oli äänessä niinijärvelle menevän tien varressa ja pian sen jälkeen peukaloinen kuultiin vihdoin myös. Isosaareessa lintu ei vaan halunnut olla äänessä vaikka paikan piti olla lähes varma peukaloiselle edellisten vuosien sekä tämänkin vuoden perusteella.
Mustakurkku-uikkua piti haeskella tovin mutta sen löytyminen tuntuikin sen takia sitäkin paremmalta. Aikaa oli vielä reilu tunti ja päätettiin yrittää viimeisellä tunnilla metsäautoteiltä mm. pyytä, metsoa ja palokärkiä. Mitään niistä ei löytynyt tai kuulunut kun tie loppui ja tultiin maantielle.
Päätekohteeksi valittiin Hautaperän allas josta tarkoitus yrittää puuttuvia vesilintuja joita oli mm. kuikka, uivelo ja koskelot.
klo 4.55 löytyi kiviltä nukkumasta vielä tukkakoskelo pari joka olikin meille viimeinen ja 107.laji
Hauskaa oli ja tarkoitus on uusia tämä juttu tulevaisuudessa. Elämyksiä tarjottiin paljon 24 tunnille!
Helpoimmat lajipuutteet Haapajärven vinkkelistä oli urpiainen, pyy ja palokärki
